Tätä Euroopan maata odottaa maailman nopein väestökato
Bulgarian ahdingon suurimpana syynä pidetään muuttoliikettä ulkomaille.
SOFIA – Bulgariaa uhkaa ei vain Euroopan vaan koko maailman nopein väestökato seuraavien 35 vuoden kuluessa, varoittaa YK ennusteessaan.
Väestötieteilijät puhuvat jopa Bulgarian ”demografisesta kuolemasta”.
Nykymenolla Bulgarian väkiluvun uskotaan putoavan 7,3 miljoonasta 5,1 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä eli väkiluvusta katoaa ennätysmäiset 27,9 prosenttia.
Seuraavana tulee naapurimaa Romania, joka ennusteen mukaan menettää väestöstään 22,1 prosenttia; maan väkiluku putoaa nykyisestä 19,5 miljoonasta 15,2 miljoonaan.
Muita yli 15 prosenttia väestöstään kadottavia maita YK:n ennusteessa ovat Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Unkari, Japani, Latvia, Liettua, Moldova, Serbia ja Ukraina.
Niin Bulgariasta kuin Romaniastakin on melkein mahdotonta löytää ihmistä, jolla ei olisi sukulaisia tai tuttavia töissä ulkomailla. Vain kolmannes väestökadosta selittyykin alhaisella syntyvyydellä ja korkealla kuolleisuudella.
Suurimpana syynä pidetään muuttoliikettä, joka alkoi 1990-luvun taitteessa sosialismin romahdettua.
Bulgarian väkiluku oli vielä 1980-luvun lopulla 8,8 miljoonaa mutta vuonna 1992 enää 8,2 miljoonaa; 2001 väestön määrä oli pudonnut jo alle 8 miljoonan.
Bulgarian ulkoministeriö on arvioinut, että ainakin kolme miljoonaa bulgarialaista asuu ulkomailla.
Bulgarian tilastokeskuksen ja tiedeakatemian julkistaman tilaston mukaan ulkomailla työskentelevien bulgarialaissyntyisten määrä jopa ylittää kotimaassa olevan aktiiviväestön määrän.
Lähtijät ovat pääasiassa nuoria, yli puolet heistä on 20–29-vuotiaita. Esimerkiksi lääkäriksi opiskelevista 80 prosenttia muuttaa valmistuttuaan ulkomaille. Suosikkimaita ovat esimerkiksi Britannia, Espanja ja Saksa.
”Kaikki ystävämme ovat lähteneet, ikäisiämme nuoria ei täällä enää ole, eikä kohta ole Bulgariaakaan”, sanoo maatalouden tarpeisiin siemeniä ja lannoitteita myyvä Ivan Angelov, 32, Plovdivista Keski-Bulgariasta.
Väestön harmaantuminen ja nuorten lähtö leveämmän leivän ja paremman tulevaisuuden perään ovat käymässä kalliiksi Bulgarian ja Romanian kaltaisille maille.
Bulgaria ja Romania otettiin EU:hun vuonna 2007, ja EU:n työmarkkinat avautuivat rajoituksitta bulgarialaisille ja romanialaisille neljä vuotta sitten.
Molemmat maat ovat edelleen EU:n köyhimpiä, erityisen kurjassa asemassa ovat romanit, joiden määrä – toisin kuin valtaväestön – kasvaa nopeasti. Bulgariassa on romaneja arviolta 750 000 ja Romaniassa 1,8 miljoonaa.
Maailmanpankki on arvioinut, että vuonna 2050 enää joka toinen Bulgariassa asuva on työikäinen.
Eläkejärjestelmä lohkaisee jo nyt Bulgarian julkisista menoista 37,4 prosenttia – ja kymmenen vuoden kuluttua mahdollisesti jopa 70 prosenttia, ellei mitään tehdä.
Bulgariassa eläkeikä on yksi EU:n alhaisimpia, esimerkiksi poliiseilla on ollut mahdollisuus eläköityä jopa alle 50-vuotiaina.
Myös työkyvyttömyyseläkkeellä on valtava määrä ihmisiä; joka kahdeksas bulgarialainen on tavalla tai toisella kyvytön töihin.
Lisäksi monet työnantajat maksavat osan palkasta pimeänä, jolloin sekä työntekijä että työnantaja maksaa eläkemaksut vain minimipalkasta.
Pääministeri Boiko Borisovin hallitus on nyt nostamassa eläkeikää asteittain joka vuosi niin, että miesten eläkeikä on 65 vuotta vuonna 2029 ja naisten vuonna 2037.
Myös armeijan palveluksessa olevien sekä poliisien eläkeikä nousee, esimerkiksi poliisit pääsevät tulevaisuudessa eläkkeelle vasta 55-vuotiaina.
Uudistuksilla ei Bulgariassakaan kerätä poliittisia pisteitä. Eläkeiän nousuun ja varsinkin julkisen alan etujen karsimiseen on vastattu protestein. Useita päiviä jatkuneet poliisien mielenosoitukset saivat hallituksen perumaan osan uudistuksista marraskuussa.