Suomen Kabulin suurlähettiläs: "Turvallisuustilanne Afganistanissa on huolestuttava"

Afganistan
Teksti
Rauli Virtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Pauli Järvenpää
Afganistanin armeijassa on myös hyviä joukko-osastoja, poliisi taas on pahasti korruptoitunut, sanoo Pauli Järvenpää. Kuva Rauli Virtanen.

Suomalaisrauhanturvaajat ovat olleet onnekkaita, arvioi Suomen Kabulin suurlähettiläs Pauli Järvenpää.

Iskut suomalaisrauhanturvaajia vastaan kiihtyivät, kun johtovastuun siirtäminen afganistanilaisille lähestyi. Millainen turvallisuustilanne on, Kabulin suurlähettiläs Pauli Järvenpää?

“Se on huolestuttava. Kaikilla näillä seitsemällä alueella, jotka ovat ensimmäisessä vastuunsiirtokierroksessa mukana, varauduttiin siihen, että uhkataso nousee. Olemme olleet onnekkaita, pahin mahdollinen on vältetty. Ja onnea voi parantaa sillä, että väki on hyvin koulutettua ja sillä on hyvät välineet.”

Onko johtovastuun siirtäminen lähinnä symbolista?

“Se ei ole pelkästään symbolista, kun uskotaan, että Afganistanin turvallisuusjoukot itse voivat huolehtia turvallisuudesta. Niiden pitää olla timmissä kunnossa. Osa joukoista onkin suomalaisten mielestä aika hyvässä kunnossa. Kun Kabulin Intercontinentaliin heinäkuussa hyökättiin, vastaiskun hoitivat pääasiassa afgaanien erikoisjoukot. Poliisi tosin on huonommassa kunnossa ja aika pahasti korruptoitunutta edelleen.”

Miksi Suomi on täällä vielä sotilaallisesti läsnä, jos talebaneja ei voida lyödä ja Osama bin Laden on jo eliminoitu?

“Sanonta, että tätä ei voi voittaa sotilaallisesti, pitää täsmälleen paikkansa. Lisään siihen aina alaviitteen, jonka mukaan ilman sotilaita tätä tilannetta ei voi myöskään ratkaista. Sotilaiden on pystyttävä luomaan turvallisuus, joka mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen. Suomalainen vajaan 200 hengen joukko on tärkeä osa kokonaisuutta. Nyt kun suomalaiset lähtevät afgaanien mukaan Mazar-i-Sharifin alueella, niin kärkijoukkona ovat afgaanit. Suomalaiset ja ruotsalaiset tukevat afgaaneja – se on nyt marssijärjestys.”

Pitääkö aikataulu, jonka mukaan ulkomaalaiset joukot eivät osallistu taisteluoperaatioihin vuoden 2014 lopulla?

“Sitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti niin, että kaikki kansainväliset joukot olisivat silloin lähteneet. Tänne jää ehdottomasti huomattava määrä amerikkalaisia. Yhdysvallat neuvottelee parasta aikaa sille jäävistä tukikohdista. Tänne jää uskoakseni myös taistelujoukkoja sekä tukijoukkoja koulutustehtäviin, kun afgaanit hoitavat turvallisuutta.”

Uskotteko neuvotteluratkaisuun talebanien kanssa?

“Siihen pitää uskoa, vaikka vähän sinisilmäisestikin. Ilman rauhanneuvotteluja ja sovintoa tästä ei tule mitään. Talebanien ja muiden kapinallisten joukosta on löydettävä ne elementit, joiden mielestä tämä jo riittää. Ne keskustelut, joita tällä hetkellä käydään, ovat lähteneet ilmeisen positiivisesti liikkeelle. Talebanien joukosta löytyy kyllä niitä johtajia, jotka haluavat laskea aseensa.”

Onko suomalaisittain mitään myönteistä kehitystä tapahtumassa?

“Täällä pitää osata iloita pienistäkin voitoista. Yksi Suomen vetämä iso asia on YK:n päätöslauselma 1 325, jolla edistetään “naiset, rauha ja turvallisuus”-teemoja. Pieni suurlähetystömme koordinoi sitä afgaanihallinnon kanssa. Tavoitteena on edistää naisten asemaa varsinkin ulko-, puolustus- ja sisäministeriöissä.”

“Meillä on myös yhteistyömääräraha esimerkiksi taiteen ja kansallisen musiikki-instituutin tukemiseksi. Sen turvin 150 köyhistä perheistä, orpokodeista ja kaduilta tulevaa nuorta saa peruskouluopetuksen ja erityistä musiikkiopetusta. Vuoden täällä oltuani olen oppinut arvostamaan kehitysyhteistyötä entistä enemmän.”