Mistä viha nousee?

Vuonna 1968 SK kertoi, miten graffitit saapuivat Suomeen.

Monet tutkijat lähtevät nykyisin siitä, että äärioikeiston renessanssin aika on alkanut, eikä vain Saksassa vaan useimmissa Euroopan maissa. Sen mukaisesti äärioikeistolaisuus ei olisikaan natsiajan jäänne, vaan moderni ilmiö, joka kasvaa kehittyneiden teollisuusyhteiskuntien ytimestä, berliiniläinen tutkija Wolfgang Kowalsky sanoo.

Äärioikeistolaisuus on sitkeähenkinen ja kansainvälinen ilmiö, jonka juuret ovat viime vuosisadalla.

Edes toisen maailmansodan keskitysleirit ja muut kauhut eivät estä nuoriakin ihmisiä taas kerran asettumasta vanhojen ajatuskuvioiden ja tunnusten vietäväksi.

 

Esimerkkejä riittää Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Italiasta, Ranskasta, Sveitsistä, Unkarista: pöyristtyttäviä uutisia erityisesti köyhistä maista tulleiden ulkomaalaisten pahoinpitelyistä ja syrjinnästä, juutalaisten hautausmaiden häpäisyistä ja rasististen iskulauseiden toistelusta. Pieniä ryhmiä toimii Suomessakin ylläpitäen yhteyksiä ulkomaille.

Saksa on monesta syytä omassa luokassaan. Väkivaltaisuus on siellä parin viime vuoden ajan kasvanut räjähdymäisesti. Kun äärioikeistolaisesti motivoituja väkivaltarikoksia sattui vanhassa Liittotasavallassa 270 kappaletta vuonna 1990, luku yhdistyneessä Saksassa 1992 oli yli 2 000. Kuolonuhreja, joukossa niin ulkomaalaisia kuin saksalaisia, oli 17. Tänä vuonna luvut kasvavat taas. Järjestäytyneitä äärioikeistolaisia Saksassa arvioitiin viime vuonna olleen 41 000.

Leena Häyrinen