Siviilit yhä loukussa Mariupolissa: ”Onnistuminen vaatisi, että Venäjä ei käyttäisi käytäviä propagandaan”

Humanitaariset käytävät eivät ole aina onnistuneet. Esimerkiksi Jugoslaviassa Srebrenican suoja-alueella teloitettiin 7 000 muslimimiestä.

diplomatia
Teksti
Sanni Koivuniemi

Humanitaarisia käytäviä ei saatu Ukrainassa käyttöön myöskään maanantaina 7. maaliskuuta.

Venäjän puolustusministeriö kertoi maanantaina avaavansa humanitaarisia käytäviä, jotta siviilejä voitaisiin evakuoida ukrainalaiskaupungeista. Ministeriö kertoi käytävien sijaitsevan Kiovassa, Mariupolissa, Harkovassa ja Sumyssa.

The Guardian -lehden mukaan Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk hylkäsi käytävät. Kuudesta Venäjän ehdottamasta käytävästä vain kaksi, Sumyssa ja Mariupolissa sijaitsevat, olisi johtanut Ukrainan alueille. Muut käytävät olisivat vieneet Venäjälle ja Valko-Venäjälle.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tiedottaja kutsui käytäviä ”täysin moraalittomiksi”, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tiedottajan mukaan ukrainalaisilla tulisi olla oikeus evakuoitua Ukrainan alueelle. Hän totesi, että Venäjä tahtoisi kuvata evakuointia televisiolähetyksiinsä.

Venäjä kertoo avaavansa humanitaariset käytävät Ranskan presidentti Emmanuel Macronin pyynnöstä. Macron on kuitenkin kiistänyt ehdottaneensa evakuoimista Venäjän alueille, kertoo ranskalainen uutiskanava BFMTV.

Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevan Mariupolin siviilejä yritettiin evakuoida humanitaaristen käytävien avulla jo viikonloppuna. Evakuoiminen kuitenkin epäonnistui, kun Venäjä jatkoi suojatuksi tarkoitettujen alueiden pommittamista.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n toiminnanjohtaja Dominik Stillhart kertoi BBC:lle, että sunnuntaina Mariupolin humanitaarista käytävää oli miinoitettu.

ICRC:n mukaan vain noin 300 siviiliä saatiin evakuoitua, ja evakuoitavia on noin 200 000. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan juomavesi on Mariupolista loppu. Kaupungissa ei ole myöskään sähköä eikä lämmitystä, ja ruoka on lopussa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Katja Creutzin mukaan humanitaaristen käytävien onnistuminen vaatii kaikilta sodan osapuolilta täyttä sitoutumista siviilien suojaamiseen. Tähän mennessä se ei ole onnistunut.

”Onnistuminen vaatisi myös, että Venäjä ei käyttäisi käytäviä propagandaan.”

Creutzin mukaan humanitaariset käytävät eivät onnistuessaankaan saa olla ainoa humanitaarisen avun muoto. Ihmisille tulee taata mahdollisuus myös paeta maasta ja hakea turvapaikkaa.

”Siviilejä ei voi myöskään pakottaa pakenemaan käytävien kautta. Käytävän avaaminen ei tarkoita, että alueella voidaan unohtaa siviilien koskemattomuus sodankäynnissä.”

Humanitaarisia käytäviä ja suoja-alueita on käytetty aiemmin myös esimerkiksi Jugoslavian, Tšetšenian ja Syyrian sodissa. Ne eivät kuitenkaan ole täysin onnistuneet, sillä osapuolet eivät ole sitoutuneet riittävästi. Esimerkiksi Jugoslaviassa Srebrenican suoja-alueella teloitettiin 7 000 muslimimiestä.

 

Pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Kaja Kallas tapasivat maanantaina Tallinnassa. Tapaamisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Kallas kertoi Viron seuraavan tarkasti Suomen Nato-keskustelua.

Jos Suomi hakisi jäsenyyttä, Viro hyväksyisi sen Kallaksen mukaan äkkiä. Marin kertoi tiedotustilaisuudessa EU:n keskustelevan varmasti pian uusista pakotteista Venäjää vastaan.

Ukrainan ja Venäjän delegaatiot neuvottelevat maanantaina kolmatta kertaa Valko-Venäjän rajalla. Ukraina vaatii Reutersin mukaan Venäjää lopettamaan siviileihin kohdistuvat iskut.

Venäjän, Ukrainan ja Turkin ulkoministerit tapaavat torstaina Turkissa, kertoo Turkin hallinto. Turkin ulkoministerin Mevlut Cavusoglun mukaan tapaaminen järjestetään Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin aloitteesta. Erdoğan puhui sunnuntaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimessa ja vetosi pikaiseen tulitaukoon.

EU neuvottelee tulevina päivinä Ukrainan EU-jäsenhakemuksesta, kertoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel Twitterissä. Michel on myös keskustellut puhelimessa Putinin kanssa ja vaatinut tätä lopettamaan hyökkäyksen Ukrainaan ja turvaamaan humanitaariset käytävät.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden järjestää maanantaina etätapaamisen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, Britannian pääministeri Boris Johnsonin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa.

 

Britannian tiedustelupalvelun mukaan venäläisjoukot ovat viime päivinä edenneet ”minimaalisesti” maata pitkin, mutta ovat pommittaneet ukrainalaiskaupunkeja raskaasti.

Venäjä pommitti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Kiovan luoteispuolella sijaitsevaa Irpinin kaupunkia. Venäjä jatkoi tulitusta siviilien paetessa, ja ainakin neljä siviiliä kuoli.

Kiovan alueella Makarivissa 13 ihmistä kuoli maanantaina, kun Venäjä pommitti leipomoa.

Tulitus jatkui myös Harkovassa ja Mykolajivissa. Ukraina kertoo vallanneensa Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Mykolajivin lentokentän takaisin venäläisjoukoilta. Alueen kuvernöörin Vitali Kimin mukaan panssarivaunut ampuivat lentokentällä sen jälkeen.

Ukrainan infrastruktuuriministeriön mukaan Mustanmeren rannikolla sijaitsevaan Olvian satamaan tehtiin maanantaina isku.

 

Useat suomalaisyritykset vetäytyvät Venäjältä. Sunnuntain ja maanantain aikana lähdöstään ovat ilmoittaneet Fazer, Olvi, Paulig, Valio ja Fiskars. Helsingin pörssi on muiden Euroopan pörssien tavoin ollut maanantaina laskussa. Moskovan pörssi pysyy viime viikon tapaan suljettuna.

Öljyn hinta nousi maanantaina. Brent-laadun hinta oli lähes 140 dollaria tynnyriltä. Viimeksi hinta on ollut yhtä korkealla vuonna 2008. Hintaa nostaa Yhdysvaltain ja Euroopan harkinta Venäjän öljyntuonnin kieltämisestä. Myös maakaasun hinta oli maanantaina ennätyskorkea. Eurooppalaisen kaasun viitelaatu nousi 60 prosenttia ja oli 345 euroa megawattitunnilta.

 

Ukrainassa on YK:n ihmisoikeustoimiston mukaan kuollut 406 siviiliä Venäjän hyökkäyksen alettua. Kuolleista 27 on lapsia. Ihmisoikeustoimisto arvelee todellisten lukujen olevan korkeammat.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli 1,7 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta. Suurin osa on paennut Puolaan.

Sisäministeriö piti maanantaina tiedotustilaisuuden Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamisesta ja vastaanottamisesta Suomessa. Maahanmuuttoviraston valmiustasoa on nostettu. Vastaanottokeskusten majoituspaikkoja on nostettu noin 2 000 paikalla, ja niitä on nyt vapaana noin 3 300. Suuri osa tulijoista ei majoitu vastaanottokeskuksissa vaan esimerkiksi sukulaisten luona.

Vain pieni osa ukrainalaisista on tähän mennessä hakenut turvapaikkaa. Suomessa ukrainalaiset ovat tänä vuonna jättäneet yhteensä 686 hakemusta.

Muokattu 7.3. kello 22.11: Korjattu Sanna Marinin ja Kaja Kallaksen tapaamispaikaksi Tallinna.