Suomi on erittäin todennäköisesti liittymässä Natoon, professori arvioi

Nykytilanteessa pitäisi tapahtua jotain erikoista, että Suomi ei liittyisi Natoon, professori Tuomas Forsberg sanoo. Aikataulu on auki.

Joe Biden
Teksti
Elina Järvinen

Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tiivistyy.

Tämä oli presidentti Sauli Niinistön Washingtonin-vierailun selkein viesti, sanoo kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.

Professori arvioi, että tiivistyminen johtaa lopulta Nato-jäsenyyteen.

Niinistö tapasi perjantaina 4. maaliskuuta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tämän virkahuoneessa Valkoisessa talossa. Keskustelu oli ”pitkänpuoleinen ja perusteellinen”, Niinistö kuvaili tiedotustilaisuudessa puoliltaöin Suomen aikaa.

Presidentit puhuivat Ukrainan tilanteesta ja siitä, mitä sodan päättymiseksi voitaisiin tehdä, Niinistö sanoi. ”Kovin paljon ei kuitenkaan uusia keinoja ole.” He puhuivat siitä, miten Venäjän hyökkäys on yhdistänyt Eurooppaa ja tiivistänyt transatlanttisia suhteita. Länsi on vahvasti yhteisellä asialla, ”joka on varmaan yllättänytkin presidentti Putinin”.

Turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa Suomi kehittää nyt ”prosessimuotoisesti”, Niinistö muotoili.

Konkretia ei käynyt aivan selväksi.

”Nythän sitten Kaikkonen lähtee Yhdysvaltoihin ja asiat varmasti konkretisoituvat”, Tuomas Forsberg sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen aloittaa työvierailun maanantaina 7. maaliskuuta ja viipyy kolme päivää. Hän tapaa muun muassa Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin ja esillä on kahdenvälinen puolustusyhteistyö. Puolustusministeriö tiedotti, että vierailu on ennalta suunniteltu ja helmikuun alussa sovittu.

Forsberg arvioi, että kyseeseen voi tulla materiaalinen yhteistyö. ”Hävittäjäkauppa osui tässä kokonaisuuden kannalta aika hyvään saumaan.” Tietojenvaihtoa on jo tiivistetty. Turvatakuut tulivat esiin rivien välistä.

”Niitä ei suoraan annettu, mutta ymmärrys on, että Yhdysvalloilta olisi apua tulossa tarvittaessa. Missä muodossa, sitä ei varmaan voida yksiselitteisesti ilmoittaa.”

”Mutta viesti varmasti ymmärretään Venäjällä.”

Forsbergin on vaikea nähdä, että prosessi lopulta päättyisi muuhun kuin Suomen Nato-jäsenyyteen. Toki viivat kulkevat moneen suuntaan: Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen yhteistyö, Suomen ja Ruotsin yhteistyö, EU:n puolustuspoliittinen yhteistyö. Myös Suomen ja Britannian yhteistyötä tiivistetään, Kaikkonen kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist matkustivat Helsinkiin lauantaina. He tapaavat Niinistön, Kaikkosen ja pääministeri Sanna Marinin. Asialista: Ukraina, Euroopan turvallisuustilanne, Suomen ja Ruotsin yhteistyö.

”Mutta olisihan se hämmästyttävää, jos Nato-jäsenyys ei nyt sitten toteutuisi. Kun poliittinen keikahdus on tapahtunut”, Forsberg sanoo.

”Olosuhteissa pitäisi tapahtua jotain kummallista, ettei tämä siihen suuntaan menisi.”

”Aikataulu jää tietysti avoimeksi.”

Ylipäätään hakuprosessi on lyhentynyt, Forsberg sanoo. Jos ennen ajateltiin, että Suomen päätöksentekoon menee puoli vuotta ja Naton päätöksentekoon vuosi, nyt voidaan puhua kuukausista. ”Ei muutamasta viikosta kuitenkaan.”

Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei kyse nyt ollut ”niinkään jäsenyyksistä”. Natolla on kuitenkin ”avoimien ovien politiikka”, mikä tarkoittaa sitä, että kriteerit täyttävät hakijat hyväksytään. Eikä ole eriävää näkemystä siitä, ”etteikö Suomi nuo kriteerit täytä”, Niinistö sanoi.

Forsbergin mukaan Nato-prosessin merkitys ei olisi vain puolustuspoliittinen.

”Se olisi nyt Suomen imagon kannalta merkittävä asia. Kaupan, investointien, turismin. Viesti läntiselle Euroopalle, ettei me olla jokin heikko lenkki tässä. Se ei olisi viesti vain Venäjää vastaan.”

 

Ukrainassa sota jatkui kymmenettä päivää. Venäjä julisti viiden tunnin tulitauon kahdessa piiritetyssä kaupungissa, Mariupolissa ja Volnovahassa, jotta ainakin osa siviileistä voitaisiin evakuoida. Tulitauot olivat sodan ensimmäiset.

Ne kuitenkin keskeytyivät alkuunsa. Tulitus ei tauonnut kokonaan eikä evakuointia voitu saattaa päätökseen. Mariupolista oli tarkoitus evakuoida noin 200 000 ihmistä ja Volnovahasta noin 15 000, kertoi Reuters.

Mariupol on noin 450 000 asukkaan satamakaupunki Asovanmeren rannalla. Sitä on pommitettu raskaasti, ja asukkaat ovat kärsineet ruoka-, vesi- ja sähköpulasta. Pienempään Volnovahaan Mariupolin pohjoispuolella on myös hyökätty rajusti. Kaupungit ovat Venäjälle strategisesti tärkeitä, koska se saisi niiden avulla väylän Krimiltä Donetskiin.

Venäjän ilma- ja tykistöiskut laantuivat kaiken kaikkiaan jonkin verran perjantaipäivän ja -yön aikana, tiedotettiin Britannian puolustusministeriön tiedusteluraportissa.

Venäjän joukot näyttivät kuitenkin etenevän eteläisessä Ukrainassa.

Länsimaiset yritykset vetäytyvät Venäjältä edelleen. Lauantaina muun muassa muotijätti Inditex ilmoitti sulkevansa kaikki liikkeensä väliaikaisesti. Inditex omistaa muun muassa Zaran ja Massimo Duttin.

Paypal jäädytti palvelunsa Venäjällä, ja Samsung ei enää toimita maahan puhelimia.

 

Lähes 70 000 ukrainalaista miestä on palannut maahan taistelemaan Venäjän hyökkäystä vastaan, ilmoitti Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov Reutersin mukaan.

”Ukrainalaiset, me olemme voittamattomia”, Reznikov sanoi.

Ukrainasta on paennut tähän mennessä yli 1,3 miljoonaa ihmistä, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tilasto.