Saksan energiavallankumous maksaa yli sata miljardia euroa

Angela Merkel
Teksti
Teppo Tiilikainen

Saksan liittopäivät hyväksyi torstaina liittokansleri Angela Merkelin hallituksen suunnitelman ydinvoiman alasajosta vuoden 2022 loppuun mennessä.

Saksassa on tällä hetkellä kaikkiaan 17 ydinvoimalaa. Kuva Christof Stache / AFP / Lehtikuva.

Liittopäivillä keskusteltiin kahdeksasta laista, joiden perusteella jo nyt suljetut kahdeksan vanhinta reaktoria pidetään lopullisesti suljettuina ja loput yhdeksän suljetaan asteittain vuoteen 2022 mennessä. Yksi vanhoista voimaloista pidetään vielä pari vuotta toimintakuntoisena reservivoimalana kovien pakkaspäivien varalle.

Päätös herätti äänestyksen alla jonkin verran kritiikkiä hallituksen omissa riveissä. Kristillisdemokraattien talousneuvosto arvosteli voimakkaasti energiapakettiin sisältyvää aurinkoenergian tuotantotukea.

”Pysyvä miljardien eurojen tuki uusiutuvalle energia on lopetettava”, talousneuvoston puheenjohtaja Kurt Lauk sanoi.

Vihreiden ryhmänjohtaja Renate Künast kiitteli parlamenttipuheenvuorossaan omaa puoluettaan, joka sai hänen mukaansa päätöksen aikaan vuosikymmeniä kestäneellä painostuksella.

”Miljardien eurojen tuki ydinvoimaloille on nyt loppu”, hän sanoi.

Ydinvoiman alasajo varmistui itse asiassa jo viime viikonloppuna, kun vihreiden ylimääräinen puoluekokous asettui tukemaan hallituksen suunnitelmaa. Myös oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit tukivat päätöstä, vaikka puoluejohtaja Sigmar Gabriel syyttikin hallituksen energiapolitiikkaa opportunistiseksi.

Ainoastaan vasemmistopuolue Linke vastusti lakiesitystä. Linken parlamenttiryhmän johtaja Gregor Gysi olisi halunnut kirjata ydinvoimapäätöksen perustuslakiin, jotta sitä ei voisi enää purkaa poliittisten suhdanteiden muuttuessa.

Myös vihreiden radikaali vasemmistosiipi vastusti alunperin lakiehdotusta. Sen mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua jo vuoteen 2017 mennessä.

Vihreiden johto sai kuitenkin enemmistön taakseen vakuuttamalla, että kysymys on koko puolueen uskottavuudesta – ydinvoimasta luopuminen on ollut vihreiden päätavoite perustamisesta lähtien, joten sen vastustaminen olisi omituista, vaikka päätöksen valmistelikin kristillisdemokraattien ja liberaalien porvarihallitus.

Puoluekokouksessa arvosteltiin voimakkaasti hallituksen energiaspolitiikkaa. Sosiaalidemokraatti Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallitus päätti jo 2000-luvun alussa, että Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2021 mennessä. Merkelin hallitus antoi viime vuonna voimaloille ensin lisäaikaa vuoteen 2036, mutta pyörsi Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen päätöksensä ja pyrkii nyt eroon ydinvoimasta niin nopeasti kuin mahdollista.

Saksassa on kaikkiaan 17 ydinvoimalaa, joilla on katettu neljännes maan sähköntarpeesta eli suurin piirtein sama osuus kuin Suomessa.

Kahdeksan vanhinta voimalaa on jo suljettu. Kuusi voimalaa on määrä sulkea asteitta vuosina 2015-2021 ja loput kolme 2022.

Parlamentin päätöksen mukaan Saksa panostaa tulevaisuudessa voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, jonka osuus sähköntuotannosta on tarkoitus kaksinkertaistaa 18 prosentista 35:en vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2050 uusiutuvalla energialla on määrä tuottaa jo 80 prosenttia sähköstä.

Tavoite on kova, sillä Saksan lähtökohdat ovat selvästi heikommat kuin Suomen. Uusiutuvan energian osuus on Suomessa jo nyt 28 prosenttia vesivoiman ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien puupolttoaineiden ansiosta.

Berliiniläisen DIW tutkimuslaitoksen energiaosaston johtaja Claudia Kemfert laskee, että Saksan energiavallankumous maksaa pitkälti yli sata miljardia euroa. Hän muistuttaa, että se edellyttää valtavia investointeja aurinko- tuuli ja bioenergiaan. Sen lisäksi Saksaan on rakennettava tuhansia kilometrejä uusia sähköverkkoja.

Hän pitää suunnitelmaa silti periaatteessa toteuttamiskelpoisena.

”Mutta näin suurella mullistuksella on tietysti monenlaisia seurauksia”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa Berliinissä.

”Sähkö on jo nyt Saksassa kalliimpaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja nyt sen hinta nousee edelleen jonkin verran. Saksan on myös entistä vaikeampi täyttää ilmastotavoitteitaan, jos joudumme turvautumaan hiilivoimaan. Tämä on meidän mielestämme suurin uhka.”

Saksan perinteinen suurteollisuus on arvostellut päätöstä.

Ydinvoimaloihin valtavia summia investoineet suuret energiayhtiöt E.ON ja RWE ovat haastaneet hallituksen oikeuteen omaisuuden suojan rikkomisesta. Myös ruotsalainen Vattenfall vaatii korvauksia suljetuista ydinvoimaloista.

Teollisuus pelkää, että ydinvoiman alasajo nostaa sähkön hintaa ja pakottaa Saksan lisäämään tuontia Ranskasta ja Tšekistä, joissa sähköä tuotetaan ydinvoimalla.

”Hallituksen päätös on ristiriitainen. Olemme kuitenkin valmiit tukemaan sitä tietyin ehdoin”, sanoo vaikutusvaltaisen teollisuusliiton BDI:n energiaosaston johtaja Wolfgang Mülkens.

”Päätöksen toteuttamista on seurattava tarkasti yhteistyössä teollisuuden kanssa ja sitä on muutettava , jos se nostaa liikaa sähkön hintaa tai vaarantaa kilpailukyvyn.”

Mülkens näkee energiaohjelmassa myös hyviä puolia. Hänen mukaansa se antaa saksalaisille aurinko- bio-, ja tuulivoimayrityksille mahdollisuuden nousta maailman huipulle uusien energiamuotojen kehittäjänä.