Ruotsi pesee Suomen bioenergian käytössä - reseptinä puupelletit ja tuulivoima

bioenergia
Teksti
Teppo Tiilikainen
Ruotsin energia
Tukholman eteläpuolella sijaitseva Södenergin lämpövoimala toimii bioenergialla. Vanhat öljykattilat on muutettu pellettikäyttöön. Kuva Hannu Peltola

Ruotsilla on EU:n taakanjaossa vielä kovemmat tavoitteet kuin Suomella. Se yrittää nostaa uusiutuvan energian osuuden nykyisestä 43 prosentista 49:ään vuoteen 2020 mennessä.

Ruotsin hallitus ilmoitti viisi vuotta sitten, että se pyrkii luopumaan öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä maailman ensimmäisenä valtiona. Biopolttoaineiden käyttöä on tuettu sen jälkeen voimakkaasti muun muassa verotuksella, ja niiden osuus on noussut noin 29 prosenttiin. Esimerkiksi Tukholman seutu lämmitetään valtaosin bioenergialla.

Ruotsin olosuhteet muistuttavat paljolti Suomea. Valtaosa bioenergiasta syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena.

Ruotsi on maailman johtava puupellettien käyttäjä. Valtaosa niistä käytetään lämpövoimalaitoksissa, joiden vanhat öljykattilat on muutettu pellettikäyttöön. Jopa Ruotsin kuningas on siirtynyt biopolttoaineisiin – Drottningholmin linna ja sen hallintorakennukset lämpiävät pelleteillä.

Pellettien ongelmana on varastointi. Esimerkiksi Tukholman lähistöllä toimivaan Söderenergin lämpövoimalaan joudutaan ajamaan talvella päivittäin 19 kuorma-autolastillista pellettejä, koska varastotilaa ei ole riittävästi.

Toinen ongelma on hintojen nousu. Sen vuoksi Söderenergi voi käyttää joustavasti eri polttoaineita.

”Voimme siirtyä mäntyöljyyn tai öljyyn, jos pelletit kallistuvat liikaa”, sanoo yhtiön viestintäjohtaja Madeleine Engfeldt-Julin.

Ruotsissa on 80 tehdasta, jotka puristavat pellettejä sahanpurusta ja jätepuusta. Suomessa tehtaita on 26. Valtaosa tuotannosta menee toistaiseksi vientiin, pääasiassa Ruotsiin, koska pellettien käyttö on Suomessa vähäistä.

Ruotsi panostaa voimakkaasti myös tuulivoimaan, jolla tuotetaan nyt kaksi prosenttia sähköstä. Suomen 118 tuulivoimalan yhteenlaskettu teho on 147 megawattia eli noin 0,3 prosenttia sähköstä.

Pohjois-Ruotsiin Norrbottenin rannikolle suunnitellaan Euroopan suurinta tuulipuistoa. Noin 500 neliökilometrin alueelle aiotaan rakentaa seitsemällä miljardilla eurolla 1 101 turbiinia. Suunnitelmien mukaan tuulipuisto tuottaisi vuonna 2030 sähköä jopa 12 terawattituntia eli kahdeksan prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Maailman johtava tuulivoiman käyttäjä on Tanska, joka tuottaa sillä 20 prosenttia sähköstään.