Puola: Konservatiivihallitus haluaa kieltää abortin kaikissa tilanteissa
Kymmenet tuhannet puolalaiset osoittavat mieltään vapauden ja avoimuuden puolesta.
Puolan konservatiivihallitus haluaa tiukentaa maan aborttilakia. Nykyisen, vuonna 1993 säädetyn lain mukaan abortti on sallittu, jos raskaus uhkaa naisen terveyttä. Abortti hyväksytään myös silloin, kun raskaus johtuu rikoksesta kuten insestistä tai raiskauksesta tai sikiö on vaurioitunut.
Uusi aborttia vastustava kansalaisliike Fundacja Pro kerää parhaillaan tukea lain muutokselle. Pääministeri Beata Szydlo ja hallituspuolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczyński kannattavat abortin täyskieltoa. Myös Puolan vaikutusvaltainen roomalaiskatolinen kirkko tukee hanketta.
”Olen katolilainen, joten kantani on selvä”, Kaczyński sanoo. Hän lupaa kuitenkin antaa kansanedustajille vapaat kädet, kun laki tulee parlamentin äänestykseen.
Oppositiossa olevan Kansalaisfoorumin johtaja Grzegorz Schetyna pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä. Hänen mielestään aborttikysymystä ei kannattaisi nostaa esiin nykyisessä kärjistyneessä poliittisessa ilmapiirissä, sillä se vain jakaisi Puolaa entisestään.
Kymmenet tuhannet puolalaiset ovat osoittaneet viime kuukausina mieltään Szydlon nationalistisen, populistisen ja konservatiivisen hallituksen politiikkaa vastaan. Mielenosoitusten järjestäjänä toimii ”Demokratian puolustuskomitea” -niminen liike, joka perustettiin marraskuussa sen jälkeen, kun hallitus ryhtyi kiristämään maan lainsäädäntöä.
”Me haluamme vapaan ja avoimen Puolan, jossa on tilaa kaikille”, komitean puheenjohtaja Mateusz Kijowski sanoi helmikuun lopussa Varsovassa järjestetyssä mielenosoituksessa, johon osallistui noin 80 000 ihmistä.
Myös Puolan entinen presidentti Lech Wałęsa ja liberaali oppositio tukevat mielenosoituksia.
Puolaa pidettiin pitkään malliesimerkkinä valtiosta, joka onnistui siirtymään rauhallisesti kommunismista demokratiaan ja sai taloutensa kuntoon.
Tilanne on kuitenkin muuttunut sen jälkeen kun Laki- ja oikeuspuolue (PiS) voitti lokakuun 2015 parlamenttivaalit ja ryhtyi muuttamaan politiikkaa mieleisekseen. Hallituksella on ehdoton enemmistö Puolan parlamentissa Sejmissä.
Jarosław ja Lech Kaczyńskin 2000-luvun alussa perustama PiS korostaa katolisia arvoja ja suhtautuu kriittisesti EU:hun. Puolue oli hallitusvallassa vuosina 2005–2007. Puolaa pidettiin tuolloin EU:ssa häirikkönä ja sen suhteet Saksaan olivat erittäin huonot.
Myös nykyinen Szydlon hallitus on ajautunut kahnauksiin EU:n ja Saksan kanssa. EU on ollut erityisesti huolissaan päätöksistä, joilla rajoitetaan tiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Kiireellä säädetty medialaki alistaa valtion yleisradioyhtiön (TVP) tiukasti hallituksen valvontaan ja antaa sille oikeuden nimittää ja erottaa yhtiön johtajia.
EU on arvostellut myös hallituksen päätöstä rajoittaa perustuslakituomioistuimen valtaa. 15-jäseninen tuomioistuin on pystynyt torjumaan tähän asti lakeja yksinkertaisella enemmistöllä, mutta nyt siihen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Käytännössä enemmistöä on mahdoton saavuttaa, sillä presidentti Andrzej Duda on jo nimittänyt tuomioistuimeen viisi uutta tuomaria, jotka tukevat hallitusta.
Maaliskuussa Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio esitti vakavan huolen Puolan tilanteesta. Sen mukaan Puolan hallituksen päätökset ovat ajaneet maan perustuslailliseen kriisiin. Venetsian komissio on asiantuntijaelin, joka neuvoo valtioita perustuslaillisissa kysymyksissä.
Jarosław Kaczyński leimasi komission suositukset ”järjettömiksi”.
Brysselin terrori-iskujen jälkeen pääministeri Szydlo ilmoitti, ettei Puola aio täyttää osuuttaan EU:n määrittelemästä pakolaiskiintiöstä. Hän kehotti samalla EU:ta sulkemaan rajat tuhansilta pakolaisilta, jotka ”haluavat vain parantaa elintasoaan”.
Puolan edellinen, liberaali pääministeri Donald Tusk oli luvannut, että Puola ottaa vastaan 7000 pakolaista.
Ulkoministeri Witold Waszczykowski pehmensi hallituksen kantaa jonkin verran 31. maaliskuuta. Hän lupasi, että Puola on valmis ”tarkastelemaan” turvapaikka-anomuksia.
Hallitus aikoo kuitenkin hyväksyä vain sellaisia hakijoita, joiden henkilöllisyys on vahvistettu ja jotka eivät aiheuta uhkaa maan turvallisuudelle.
EU ja teollisuusmaiden järjestö OECD ovat huolissaan myös Puolan talouspolitiikasta.
Hallitus kasvattaa julkisia menoja niin paljon, että Puola rikkoo ensi vuonna todennäköisesti EU:n sääntöä, jonka mukaan budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puolan hallituksen linjauksista vastaa käytännössä puoluejohtaja Jarosław Kaczyński, vaikka hänellä ei ole virallista asemaa hallituksessa.
Demokratian kannalta tilanne on omituinen. Kaczyński on muodollisesti pelkkä kansanedustaja, joten hän ei kanna vastuuta hallituksen toiminnasta, vaikka hän määrittelee sen päätökset.