100 vuotta Suomen Kuvalehteä Kansalliskirjaston digitaaliseksi arkistoksi

SK on ensimmäinen suomalainen lehti, jonka kaikki numerot tallennetaan digimuotoon.

arkistot
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Kun digitointi saadaan päätökseen, tutkijoille ja myös muille kansalaisille avautuu mahdollisuus tutkia 1900-luvun historiaa lehden vanhoilta sivuilta sähköisessä muodossa alkaen vuodesta 1916”, kertoo päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Suomen Kuvalehti on kirjannut koko itsenäisyytemme ajan historian sotineen, haaveineen ja tavoitteineen sekä ihmiset, tapahtumat ja rakennustyön, myös muualta maailmasta. Pian tämä aineisto on kaikkien saatavilla. Haaveemme on ollut jo vuosien ajan tarjota lukijoille paitsi tuoreita uutisia, myös lehtiä koko sen historian varrelta. Nyt se toteutuu”, sanoo päätoimittaja Ruokanen.

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm ja Otavamedian julkaisujohtaja Tarja Hurme allekirjoittivat sopimuksen 1900-luvun Suomen Kuvalehtien digitoinnista Suomen kansalliskirjastossa torstaina 13. maaliskuuta. Sopimus koskee vuosia 1945–2001, ja digitoitavan aineiston määrä on arviolta noin 200 000 sivua. Tätä varhaisemmat lehdet lehdet on jo digitoitu, ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa.

”Tavoitteena on, että lehden täyttäessä 100 vuotta vuonna 2016 sen koko historia on digitoituna opetuksen ja tutkimuksen käytössä. Tämä vaatii kuitenkin ensin aineistoa koskevien tekijänoikeudellisten kysymysten ratkaisua”, julkaisujohtaja Hurme kertoo. Hän pitää hanketta valtakunnallisena kulttuuritekona, jossa on mukana Otavan Kirjasäätiö. ”Toivomme, että jotkut muutkin säätiöt voisivat osallistua kansalliseen hankkeeseen.”

Professori Ekholm kuvaili allekirjoitustilanteessa Reenpää-huonetta, jossa juhlava hetki oli järjestetty: