Presidentti Trump kurmottaa Meksikoa – Muu Latinalainen Amerikka odottaa kauhuissaan seuraavia iskuja
Trump haluaa muurin Meksikon rajalle. Se kertoo monille, että Yhdysvallat haluaa kääntää selkänsä koko Latinalaiselle Amerikalle.
’Meksiko maksaa muurinsa!” Donald Trump tviittasi presidentinvaalikampanjan aikana 1. syyskuuta 2016.
”Meksiko on käyttänyt USA:ta jo riittävän kauan hyväksi”, vasta valittu presidentti tviittasi 27. tammikuuta 2017. Tviittiviestiä lähetettiin eteenpäin 31 221 kertaa, 162 802 ihmistä tykkäsi siitä.
Muurin rakentaminen Meksikon rajalle oli yksi Trumpin suurimpia ja myös kiistanalaisimpia vaalilupauksia. Hän antoi määräyksen yli 3 000 kilometriä pitkän muurin rakentamisesta ensimmäisen virkaviikkonsa aikana.
Trumpin muuri on jo ehtinyt kiristää Yhdysvaltojen ja Meksikon välejä. Se on myös kasvattanut painetta maiden rajalla ja tuonut sinne siirtolaisten ryöpyn.
Muualla Latinalaisessa Amerikassa odotellaan henkeä pidätellen Yhdysvaltojen uuden presidentin toimia alueella.
Meksikon muuri ei olekaan Trumpin hallinnon ainoa ongelma Latinalaisessa Amerikassa. Hänen vaalivoitollaan saattaa oli vaikutuksia myös Keski-Amerikan maihin, Kuubaan, Venezuelaan ja Brasiliaan.
”Koska köyhiä ei pidättele edes Välimeri, heitä ei pidättele myöskään yksi muuri.”
Meksikon muurissa on Trumpin mukaan kyse laittoman siirtolaisuuden kitkemisestä.
Itsetuntoisella Meksikolla ei ole kuitenkaan aikomusta ryhtyä Trumpin muurin maksumieheksi. Se maksaa, joka tilaa, meksikolaiset ajattelevat.
”Meksiko ei usko muureihin. Meidän maamme uskoo siltoihin”, Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto vastasi Yhdysvaltojen presidentille peruttuaan tapaamisen tämän kanssa tammikuussa.
”Totuus on, että olipa Meksikon rajalla muuri tai ei, köyhyys ei tarvitse passia matkustaakseen”, sanoi Costa Rican entinen presidentti, Nobel-palkittu Óscar Arias tammikuussa.
”Tämän tietävät hyvin myös eurooppalaiset. Koska köyhiä ei pidättele edes Välimeri, heitä ei pidättele myöskään yksi muuri.”
Arias palkittiin rauhanpalkinnolla sisällissodan lopettamisesta useassa Keski-Amerikan maassa 1980-luvulla.
Latinalaisamerikkalaiset näkevät Trumpin muurissa paljon symboliikkaa. Se paljastaa Yhdysvaltain uuden presidentin protektionismin, halun rakentaa ”muureja” joka puolelle, ja pyrkimyksen kääntää selkänsä Latinalaiselle Amerikalle, jos se ajaa Yhdysvaltain etua.
Trumpin vaalilause ”America first”, Amerikka ensin, ei tarkoita Amerikan mannerta kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan Yhdysvaltoja.
Se tarkoittaa, että Yhdysvaltojen oma etu menee kaiken edelle. Latinalaisessa Amerikassa Trumpin protektionistinen politiikka herättää levottomuutta ja epävarmuutta.
Yhdysvaltain ja Latinalaisen Amerikan suhteissa tärkeimpiä ja vaikeimpia asioita ovat olleet siirtolaiskysymys, kauppapolitiikka, huumeidenvastainen strategia, ihmisoikeuskysymykset ja Kuuba-suhteet.
Meksikon lisäksi myös Keski-Amerikan maissa Trumpin hallintoa odottaa kokoluokaltaan valtava siirtolaisongelma.
Miten Trump aikoo ratkaista tämän ongelman?
Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta on jo paennut suuri määrä ihmisiä siinä pelossa, että uusi presidentti sulkee rajat Pohjois-Amerikkaan.
Yhdysvalloille ei ole yhdentekevää, mitä Keski-Amerikan valtioissa tapahtuu. Vuosina 2000–2014 ”laittomien” keskiamerikkalaisten siirtolaisten määrä kasvoi Yhdysvalloissa lähes 200 prosenttia, 546 000 ihmisestä 1,6 miljoonaan.
Migration Policy Initiativen tilaston mukaan Yhdysvaltain siirtolaisista kahdeksan prosenttia on Keski-Amerikasta. Se tarkoittaa lähes 2,5 miljoonaa ihmistä, joista paperittomien osuus on 15 prosenttia.
Jännitettä maiden välisissä suhteissa lisäävät huumekauppa ja kysymys turvallisuudesta.
Etelä-Amerikan huumeidentuottajamaiden pääreitti Yhdysvaltojen markkinoille kulkee Keski-Amerikan läpi. Viime vuosina Yhdysvallat on keskittänyt ulkomaanapua alueelle taistellakseen huumekauppaa vastaan.
Yhdysvaltojen tuleva huumeidenvastainen politiikka alueella on yksi kysymysmerkeistä. Keskeinen henkilö tässä on Trumpin sisäisen turvallisuuden ministeri John Kelly.
”Meidän pitää auttaa keskiamerikkalaisia maita samaa tapaan kuin autoimme kolumbialaisia menestyksekkään ’Plan Columbian’ avulla”, Kelly sanoi hiljattain.
”Plan Columbia” -politiikka tarkoittaisi kovaa ”huumeidenvastaista sotaa”. Monet latinalaisamerikkalaiset johtajat – Kolumbian nykyinen presidentti Juan Manuel Santos mukaan lukien – ovat tuominneet keinon tehottomana ja vahingoittavana.
Nafta on tuonut Meksikoon arviolta 700 000 työpaikkaa.
”Kun Yhdysvallat aivastaa, Meksiko vilustuu”, on tuttu parsi. Sama pätee Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan suhteissa kauppapolitiikkaan. Kun Yhdysvallat yskähtää, koko Latinalainen Amerikka voi sairastua pahan kerran.
Trump on jatkuvasti uhkaillut purkavansa vapaakauppasopimuksia, ennen kaikkea Pohjois-Amerikan kauppasopimuksen Naftan. Nafta-maita ovat Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada.
Trumpin mukaan vapaakauppasopimuksia pitää neuvotella uusiksi tai heittää suoraan roskakoriin, koska ”ne tappavat työpaikat Yhdysvalloista”.
Meksikon taloudelle tämä voi olla kohtalokasta. Sen viennistä yli 70 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltojen markkinoille. Nafta on tuonut Meksikoon arviolta 700 000 työpaikkaa.
Lisäksi Trump on ilmoittanut haluavansa pistää tuontitullin meksikolaisille tavaroille. Käytännössä tämä tarkoittaisi Nafta-sopimuksen loppua.
Trumpin hallinnon uskotaan käyttävän Nafta-korttia saadakseen neuvoteltua tuontitullit edes muutamiin meksikolaisiin tuotteisiin.
Epävarma tilanne on näkynyt peson kurssissa: se on ollut Trumpin valinnan jälkeen ennätyksellisen matala.
Myös Keski-Amerikan maat pelkäävät oman vapaakauppasopimuksensa Caftan puolesta. Sen purkamista ja uudelleenneuvottelua pidetään kuitenkin melko epätodennäköisenä.
Keskiamerikkalaiset vientituotteet Yhdysvaltoihin ovat pääasiassa halpatuotteita, jotka eivät uhkaa Trumpin hallinnon kaipaamia työpaikkoja.
Myös Etelä-Amerikan Venezuelassa ja Brasiliassa seurataan tarkkaan Trumpin uuden hallinnon toimia.
Öljyvaltio Venezuelan talous on romahduksen partaalla, ja maanosan suurin talous Brasilia elää syvää taloudellista taantumaa.
Trumpin hallinto saattaa toimillaan hinata maiden taloutta ylös ahdingosta tai suista sen vielä syvemmälle. Vielä on ennenaikaista arvioida, mikä Trumpin vaikutus lopulta on.
Monet Latinalaisen Amerikan maat ovat odottavalla kannalla ja pidättäytyneet kommentoimasta Trumpin toimia.
Venezuelan sosialistinen presidentti Nicolás Maduro arvioi 17. tammikuuta Trumpin valintaa varovasti: ”Hän ei voi olla huonompi kuin Obama.”
Vaalikampanjan aikana Trump arvosteli Maduroa siitä, että hän sortaa kansaa. Trumpin hallinnon odotetaankin mahdollisesti koventavan otteitaan sosialistisessa Venezuelassa.
Toisessa yhteydessä Trump tosin on kehunut Venezuelan olevan ”vapaa”.
Jättivaltio Brasiliassa trumpilainen populismi ja protektionismi eivät ole kansan parissa kovin suosittuja. Monet brasilialaiset pitävät vapaata kauppaa ja markkinamyönteistä politiikkaa ratkaisuna syvään työttömyyteen ja inflaatioon.
Suuren Brasilian on arveltu jopa hyötyvän siitä, että Yhdysvallat vetäytyy Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:stä. Trump allekirjoitti irtautumismääräyksen TPP:stä ensimmäisenä työpäivänään. Sopimuksen purkautuminen antaisi Brasilialle vapaammat kädet solmia kahdenvälisiä sopimuksia.
Trump: Kaikki ihmiset Latinalaisessa Amerikassa elävät sorron alla.
Minkälaisen politiikan Trump ottaa suhteessa kommunistiseen Kuubaan?
Saarivaltio Kuubassa saattaa häämöttää Trumpin kaudella paluu jäätyneiden suhteiden aikaan presidentti Barack Obaman historiallisen välienlämmittelyn jälkeen.
Barack avasi diplomaattisuhteet Kuuban kanssa 50 vuoden jälkeen. Hän lopetti myös politiikan, joka antoi kuubalaissiirtolaisille erityisoikeuden jäädä Yhdysvaltoihin, jos he onnistuvat pääsemään Yhdysvaltojen maaperälle.
Vaalikampanjan aikana Trump lupaili Kuuballe ”parempaa diiliä”, mutta tietyin ehdoin.
”Minä lopetan sopimuksen, jos Kuuban demokratiassa, ihmisoikeuksissa ja taloudessa ei tapahdu kehitystä”, Trump sanoi vaalikampanjansa aikana ja myös tviittasi asiasta.
Vuonna 2016 kuollutta Fidel Castroa Trump kutsui kampanjansa aikana ”brutaaliksi diktaattoriksi”.
Valkoisesta talosta on viestitty, että Kuuban politiikkaan tehdään ”täydellinen tarkistus”. Se odottaa vielä muotoa: ”Asiasta ei ole vielä tehty päätöstä.”
Trump sanoi vaalikampanjan aikana, että kaikki ihmiset Latinalaisessa Amerikassa elävät sorron alla.
”Syytän Obamaa ja Hillary Clintonia näiden Yhdysvaltojen ’ystävien’ hylkäämisestä alueella”, Trump totesi.
Presidentti Trump on perustellut tulevia toimiaan myös Kuuban ihmisoikeuksilla. Monien mielestä Yhdysvallat on kuitenkin menettänyt moraalisen oikeutensa kritisoida muiden maiden ihmisoikeuksia, jos maan presidentti on sanonut, edes vahingossa, kannattavansa kidutusta.
Ratkaiseva hetki Kuuban ja Yhdysvaltain suhteissa on vuosi 2018. Silloin Raúl Castron odotetaan luopuvan vallasta. Rebuplikaanien saattaa olla silloin helpompi suostua purkamaan Kuuban vastainen kauppasaarto, joka on hiertänyt maiden välejä yli 50 vuotta.
Mutta onko Donald Trump todella aidosti kiinnostunut Latinalaisesta Amerikasta?
Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltojen mielenkiinto Latinalaista Amerikkaa kohtaan on vähentynyt. Se voisi tavallaan olla Latinalaisen Amerikan pelastus.
Toiset taas pelkäävät, että Trumpin hallintokausi tuo mukanaan suurimmat muutokset Washingtonin ja Latinalaisen Amerikan maiden suhteisiin vuosikymmeniin.
Yhdysvallat on saanut viime aikoina uusia liittolaisia alueelta, kun vasemmiston valta on alkanut hiipua Latinalaisessa Amerikassa.
Trumpilla on Latinalaisessa Amerikassa omat tukijansa ja hengenheimolaisensa.
Yksi heistä on Argentiinan oikeistolainen miljonääripresidentti Mauricio Macri.
Macri pani maansa politiikan uusiksi heti virkakautensa ensimmäisinä kuukausina vuonna 2015. Hän on poistanut vientitulleja ja antanut anteeksi yritysten verorästejä. Tästä ovat hyötyneet suuryritykset.
Macri itse on joutunut tutkinnan kohteeksi Panaman papereiden paljastaman veroparatiisiaineiston myötä.
Brasiliassa laajat korruptioskandaalit ovat riepotelleet kaikkia pääpuolueita ja niiden poliitikkoja. Sen lisäksi taantumaa on jatkunut kaksi vuotta.
Ajatushautomo Eurasia Groupin Latinalaisen Amerikan johtaja Joao Augusto de Castro Nevesin mukaan Brasiliassa kytee paljon tyytymättömyyttä kansan parissa.
”Yhteinen nimittäjä on tunne järjestelmänvastaisuudesta”, hän vertaa Brasiliaa ja Trumpin Yhdysvaltoja.
Brasilialainen kansanedustaja Jair Bolsonaro on kertonut avoimesti olevansa Trumpin suuri ihailija. Bolsonaro on puolustellut myös kotimaassaan 1980 päättynyttä diktatuuria.
”Onnea Yhdysvaltojen uusi presidentti!” Bolsonaro tviittasi virkaanastujaispäivänä 20. tammikuuta 2017.
Mielipidemittausten mukaan Bolsonarolla on hyvät mahdollisuudet menestyä Brasilian vuoden 2018 presidentinvaaleissa.