Päivän kuvat: Saako Muslimiveljeskunta vallan avaimet Egyptissä?

Egypti
Teksti
Anssi Männistö
Kairo
Loukkaantunut mielenosoittaja liittyy rukoukseen Tahririn aukiolla 4. helmikuuta. Kuva Mohammed Abed / AFP / Lehtikuva.


Jos Hosni Mubarakin hallinto kaatuu, Egyptin Muslimiveljeskunnalla on elämänsä tilaisuus.

Muslimiveljeskunta perustettiin Egyptissä vuonna 1928. Siitä kasvoi 1940-luvun loppuun mennessä poliittinen voimatekijä, jolla oli omia sairaaloita, kouluja, tehtaita ja sanomalehtiä.

Veljeskunta toivoi Britannian vaikutuksen ja kuningasvallan syrjäyttämistä Egyptistä. Se löysi kumppanin näille suunnitelmille armeijan sisällä järjestäytyneestä, salaisesta Vapaat upseerit -ryhmästä. Veljeskunnan näyttävä osallistuminen Palestiinan sotaan vuonna 1948 herätti upsee­rien kunnioitusta.

Egyptin verettömän vallankumouksen jälkeen heinäkuussa 1952 Gamal Abdel Nasserin johtama juntta oli aluksi suopea veljeskunnalle: se vapautti järjestön jäseniä vankilasta ja tarjosi sille hallituspaikkoja. Veljeskunnan johtoon kuulunut Sayid Qutb pääsi uuden hallituksen neuvonantajaksi, jonka tehtävä oli uudistaa maan koulutusjärjestelmä. Veljeskunta puolestaan ehdotti, että se ja Vapaat upseerit hallitsisivat yhdessä Egyptiä.

Tiet kuitenkin erkanivat, kun ilmeni, että upseerit olivat perustamassa sekulaaria eli maallista, eivät islamilaista valtiota. Nasser tukahdutti nopeasti muut poliittiset ryhmittymät, mutta salli veljeskunnan toimia parin vuoden ajan. Lopulta veljeskunnan johto vangittiin.

Qutb, joka alunperin oli vaatimaton kirjallisuuden tutkija ja opettaja, radikalisoitui vankilassa. Hän kirjoitti siellä teoksen Tienviittoja, josta tuli radikaalin islamin merkkipaalu. Vuonna 1966 presidentti Nasser teloitutti Qutbin. Suuri joukko äärijärjestöjä, kuten Jihad, Jamaat al-Islamia ja al-Qaida, on sittemmin saanut innoitusta Qutbin ideologiasta.

Sadatin avoimet ovet

Mielenosoittajat rukoilevat Tahririn aukiolla perjantaina 4. helmikuuta. Kuva Patrick Baz / AFP / Lehtikuva.

Vahvan poliisivaltion luoneen Nasserin kuoltua Egyptin presidentiksi nousi vuonna 1970 Anwar Sadat. Hän oli ollut Vapaissa upseereissa se, joka halusi viimeiseen saakka vaalia suhteita veljeskuntaan. Vuonna 1974 Sadat aloitti ”avoimien ovien” politiikan, joka salli opposition järjestäytyä ja takasi aiempaa enemmän ilmaisunvapautta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Sadat salli myös Muslimiveljeskunnan toiminnan ja alkoi käyttää järjestöä pa­toamaan vasemmiston nousua. Asetelmaa helpotti veljeskunnan sanoutuminen irti sotilaallisesta toiminnasta.

Uusi käänne tapahtui vuonna 1978, jolloin Egypti solmi rauhansopimuksen Israe­lin kanssa. Tämä sai ääri-islamilaiset ryhmät tulistumaan. Vuonna 1981 qutbilainen Jihad-järjestö surmasi Sadatin.

Sadatin seuraaja Hosni Mubarak tukahdutti islamilaisia äärijärjestöjä, mutta pyrki yhteistyöhön maltillisten kanssa. Näissä oloissa Muslimiveljeskunta pystyi liittoutumaan virallisten puolueiden kanssa. Vuonna 1987 se nousi maan suurimmaksi oppositioryhmäksi parlamentissa.

Veljeskunta piti Egyptin valtakoneistoa korruptoituneena ja maallistuneena ja alkoi vaatia sen syrjäyttämistä. Vaatimusten yltyessä Mubarak kovensi asennettaan oppositiota kohtaan. Vuonna 1995 hän jopa julisti sodan Muslimiveljeskunnalle eikä halunnut enää tehdä eroa sen ja terrorijärjestöjen välille.

Uusi suojasää Mubarakin ja veljeskunnan suhteissa koitti 2000-luvun alussa. Vuoden 2005 vaaleissa veljeskunta sai peräti viidenneksen parlamenttipaikoista, mikä säikäytti Mubarakin.

Viime viikkojen levottomuuksien aikana Muslimiveljeskunta on noussut koko hajanaisen opposition äänitorveksi. Se on ilmoittanut tukevansa ulkomailta palannutta Mohamed ElBaradeita. Kiinnostava ajatusleikki on, mihin suuntaan menisi Egypti, jonka presidenttinä olisi ElBaradei hallituksessaan suuri joukko Muslimiveljeskunnan ministereitä.

Aiheesta lisää

Mubarakin tunnustus: En voi erota (Suomenkuvalehti.fi 4.2.2011)
Mubarakin vastustajat ja kannattajat kahakoivat toista päivää – kuvakertomus
(Suomenkuvalehti.fi 4.2.2011)
SK Kairossa: Tilanne yhä jännittynyt, armeija puuttui peliin – puhelinraportti paikalta
(Suomenkuvalehti.fi 4.2.2011)
Päivän kuvat: Kairossa leimahti mellakka – Mubarakilla on yhä puolustajia
(Suomenkuvalehti.fi 2.2.2011)
SK Kairossa: Jopa miljoonan ihmisen mielenosoitus – puhelinraportti paikalta
(Suomenkuvalehti.fi 1.2.2011)
SK Kairossa: Väkeä kaduilla entistä enemmän, paine kasvaa – kuuntele raportti paikalta
(Suomenkuvalehti.fi 31.1.2011)