Päivän kuva: Maailman ympäri ilman bensan tilkkaa - aurinkokennolentokoneella

aurinkoenergia
Teksti
Jukka Ukkola
aurinkokennolentokone

Miten aurinkovoimalla toimivalla lentokoneella lennetään öisin? Ratkeaako samalla pääsiäisnoidan luudan tekniikka?

Ainakin ensimmäiseen noista kysymyksistä – monien muiden ohella – etsitään vastausta tiistaina alkaneilla kokeilla, joissa testataan aurinkolentokone Solar Impulsen prototyypin HB-SIA:n ominaisuuksia.

Sveitsin Dübendorffissa tehtävissä kokeissa yhden hengen aurinkokone lentää aluksi eri korkeuksissa lyhyitä ympyrälentoja, joiden aikana pilotti Markus Scherdel testaa koneen hallittavuutta ja lentokäyttäytymistä. Sen jälkeen tehdään joukko testejä, joilla tähdätään ensimmäiseen yölentoon, jonka pitäisi toteutua kesällä.

Solar Impulsen ohjaaminen on erittäin vaikea ja riskialtis tehtävä, ja kymmenet insinöörit, meteorologit ja muut tiedemiehet ovat työskennelleet kuusi vuotta. Alun perin idean isä on sveitsiläinen kuumailmapallolentäjä ym. Bertrand Piccard, joka on saanut hankkeensa tukijoiksi muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n.

Viime kesänä valmistunut prototyyppi nousi ilmaan ensimmäisen kerran joulukuussa. Koskaan aiemmin maan pinnalta ei ole noussut näin laajaa ja silti kevyttä konetta. HB-SIA:n siipien kärkiväli on 63,4 metriä, koneen pituus 21,85 metriä ja paino henkilöauton verran, 1600 kiloa. Sen neljä kymmenen hevosvoiman moottoria saavat tehonsa tuulivoimaan yhdistetyistä aurinkopaneeleista, jotka koostuvat 11628 pienestä piikennosta. Yölentoja varten päiväsaikaan ladataan litium-polymeeriakut.

Kone pääsee peräti 8,5 kilometrin korkeuteen, mutta sen keskinopeus, 70 km/h, ei päätä huimaa.

Jos ja kun prototyyppi HB-SIA:n testit onnistuvat, hanketta on tarkoitus jatkaa kohti tavoitetta, maapallon kiertämistä pelkän aurinkoenergian voimin. Sitä varten ilmeisesti rakennetaan Solar Impulsen uusi versio, HB-SIB. Maapallon kiertäminen päiväntasaajan kohdalta kestäisi Solar Impulsen vauhdilla välilaskuineen lähes kuukauden.

Kuva Solar Impulse