Nobelin rauhanpalkinto palasi juurilleen
Kemiallisten aseiden lopullinen hävittäminen on mahdollista, viestitti Norjan Nobel-komitea antaessaan rauhanpalkinnon OPCW:lle, joka valvoo kemiallisten aseiden tuhoamista maailmassa.
Ruotsalaisen asevalmistajasuvun vesa Alfred Nobel, jos joku tiesi, että kemikaaleilla on riskinsä.
Innokkaana kemistinä hän tutki nitroglyseriinin räjähdysvoimaa. 1864 Nobel teki kokeen, joka riistäytyi käsistä. Räjähdyksessä kuoli viisi ihmistä. Yksi heistä oli Alfred Nobelin oma pikkuveli Emil.
Kun Norjan Nobel-komitea perjantaina 11. päivä ilmoitti, että tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto annetaan kemiallisen aseen kieltävää sopimusta valvovalle järjestölle, moni ilmaisi pettymyksensä.
Ennakkosuosikkina oli pidetty nuorta pakistanilaista Malala Yousafzai, jonka ääri-islamilaiset terroristit yrittivät tappaa, koska tämä puolusti tyttöjen oikeutta koulutukseen.
Myös se että rauhan-Nobel meni jo toisena perättäisenä vuonna järjestölle eikä henkilölle, aiheutti närää.
Miksi sitten palkinto haluttiin antaa järjestölle, jota suuri yleisö tuntee huonosti?
Ehkä juuri siksi.
Maailmalla ryhdyttiin neuvottelemaan kemiallisten aseiden kieltämisestä, kun yli 100 000 nuorta miestä oli kuollut tukehtumalla ensimmäisen maailmansodan taistelukentille. Arviolta miljoona uhria kärsi kaasujen aiheuttamista vaurioista lopun elämäänsä.
Esimerkiksi sinappikaasua hengittänyt saattoi elää vielä viikkoja ennen tuskallista kuolemaansa.
Heti sodan jälkeen Kansainliitto luonnosteli sopimuksen, joka kielsi kemiallisen ja biologisen sodankäynnin. Tämän Geneven protokollan allekirjoitti jo vuonna 1925 kaikkiaan 30 valtiota.
Vuonna 1997 yli 70 vuotta jatkuneet ponnistelut tuottivat lopulta tulosta. Kemiallisen aseen kieltävä kansainvälinen sopimus astui voimaan.
Sitä valvomaan perustettiin OPCW.
15 vuoden aikana OPCW on valvonut kemiallisten aseiden tuhoamista eri puolilla maailmaa. Tänä aikana se on varmistanut, että yli 80 prosenttia maailman kemiallisista aseista on jo tuhottu.
Kun sopimus allekirjoitettiin, Venäjällä oli 40 000 tonnia ja Yhdysvalloilla 30 000 sodankäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja – ylivoimaisesti enemmän kuin millään muilla valtioilla.
Molemmat ovat tuhonneet suurimman osan varastoistaan, mutta työ on hidasta eikä maiden välien kiristyminen ole tuonut lisäpuhtia hankkeisiin. Määräaika umpeentui 2012, mutta työ oli kesken.
OPCW myönsi suurvalloille lisäaikaa, mutta järjestö on määrätietoisesti pitänyt kiinni siitä, että prosessien on edettävä. Tästä viivyttelystä myös Nobel-komitea näpäytti Oslossa Yhdysvaltoja ja Venäjää poikkeuksellisen suorasanaisesti.
Syyriassa OPCW:n rooli on ollut ja on lähikuukausina poikkeuksellisen suuri.
Sen jälkeen kun Syyria taipui syyskuun 14. päivä Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelutulokseen ja lupautui tuhoamaan kaikki kemialliset aseet ja sodankäyntiin tarkoitetut kemikaalit, se myös ratifioi kemiallisen aseen kieltävän kansainvälisen sopimuksen.
Ensi viikon maanantaina Syyriasta tulee OPCW:n uusin jäsen.
OPCW:n tehtävä on Syyriassa valvoa ja todentaa se, että Syyrian armeija todella tekee sen mitä on luvannut.
Syyrian pitää luovuttaa marraskuun 15. päivään mennessä suunnitelmansa siitä, miten sen koko kemiallisen aseen ohjelma tuhotaan ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelma hyväksytetään OPCW:ssä.
OPCW:llä on parhaillaan 27 asiantuntijaa Syyriassa ja kun operaatio saadaan täysmittaisesti käyntiin, määrän arvioidaan nousevaan sataan työntekijään.
Yhdysvaltain ja Venäjän jälkeen Syyrialla on yksi maailman suurimmista kemiallisen aseen varastoista. Sillä on arvioitu olevan noin miljoona litraa sodankäyntiin sopivia kemikaaleja sekä suuri joukko niiden levittämiseen sopivia ammuksia.
Riski siitä, että Syyrian sisällissodan melskeessä kemialliset aseet päätyisivät terroristiryhmien kuten al-Qaidan käsiin, on kasvanut viime kuukausina.
Viime viikolla OPCW:n pääjohtaja Ahmet Üzümcü vetosi alkuviikosta voimakkaasti sodan osapuoliin, jotta ne solmisivat aselevon siksi aikaa, että kemikaalit saadaan turvallisesti kuljetettu pois sota-alueilta.
Nobelin rauhanpalkinnon komitean puheenjohtaja Thorbjoern Jagland sanoi ilmoitustilaisuudessa perjantaina, että palkinnollaan se haluaa tänä vuonna tukea kemiallisten aseiden lopullista hävittämistä.
Vuonna 2009 presidentti Martti Ahtisaari vastaanotti Oslossa rauhanpalkinnon. Hän on ainoa rauhanpalkinnon saanut suomalainen.