Niinistö tapaa Bidenin – länsi voisi vielä kiristää talouspakotteitaan

Niinistö antoi torstaina lausunnon, jossa hän totesi Suomen turvallisuusympäristön olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. 

Kiina
Teksti
Salla Jantunen

Lännen Venäjälle asettamissa talouspakotteissa on vielä varaa laajentamiselle ja syventämiselle, sanoo Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Etenkin henkilöpakotteita ja rahoitusmarkkinoita sekä vientikieltoja koskevia toimia voidaan vielä kiristää. Pakotteista tekee voimakkaita se, että niitä on voimassa kerrallaan paljon, Solanko sanoo.

Venäjän keskuspankkiin kohdistuneet pakotteet ovat jo osuneet voimakkaasti Venäjän ”sotakassaan”, eli Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon ja keskuspankin valuuttavarantoon. Ne eivät pääse käsiksi suureen osaan varantoaan.

”Venäjän valtion budjetti on toki näillä öljynhinnoilla ylijäämäinen, joten akuuttia hätää rahaston jäädyttäminen ei aiheuta valtiontaloudelle”, Solanko sanoo.

Maa on pyrkinyt pehmittämään pakotteiden vaikutusta rajoittamalla pääoman liikkeitä.

 

Talouspakotteiden pidempiaikaisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, Solanko sanoo. Menee viikkoja tai kuukausia kun markkinatoimijat selvittävät mahdollisuuksiaan toimia jatkossa Venäjällä. Niiden pitää selvittää millainen liiketoiminta venäläisten kanssa on mahdollista, mainehaitan kannalta kestettävää ja markkinamielessä houkuttelevaa.

Venäjä voi etsiä EU:n ja Yhdysvaltojen sen talouteen jättämälle aukolle korvaajia Kiinasta, Kaakkois-Aasiasta tai latinalaisesta Amerikasta. Niissä ei kuitenkaan ole sellaista pääomaa tai markkinoita, jotka täysin pystyisivät korvaamaan aukkoa, Solanko sanoo. 

”Kiina tuskin on valmis uhraamaan mahdollisuuksiaan länsimaiden markkinoilla Venäjän pelastamiseksi. Venäjä tuottaa Kiinan näkökulmasta muutamia keskeisiä raaka-aineita, mutta muuten Venäjän markkinat eivät ole Kiinalle kovin kiinnostavia.” 

Kiina ilmoitti keskiviikkona, ettei se tule liittymään länsimaiden pakoterintamaan. Kiinalaiset rahoituslaitokset kuitenkin noudattivat länsimaiden pakotteita vuonna 2014 Krimin kriisin jälkeen. Solanko uskoo, että pankit tulevat kaikessa hiljaisuudessa toimimaan samalla tavalla nytkin. 

Venäjän eristäminen maailmantaloudesta ei vaikuttaisi globaaliin talouteen merkittävästi edes pitkällä aikavälillä, Solanko sanoo. Sen osuus maailmankaupasta on pieni. Tilanne muistuttaisi Neuvostoliiton aikaa. 

 

Torstaina ilmoitettiin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaavat Washingtonissa perjantaina. Presidentit keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä. 

Niinistö antoi torstaina lausunnon, jossa hän totesi Suomen turvallisuusympäristön olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. 

 

Venäläisjoukot valtasivat keskiviikkona ja torstaina Dnepr-joen rannalla eteläisessä Ukrainassa sijaitsevan Hersonin kaupungin. Ukrainan viranomaiset vahvistivat valtauksen viime yönä. Kaupungin pormestari kertoi, ettei kaupungissa ole enää Ukrainan armeijan joukkoja.

Herson on ensimmäinen merkittävä kaupunki, jonka Venäjä on saanut haltuunsa sodan aikana. Ukrainalaisten mukaan Venäjän tavoitteena on perustaa Hersoniin separatistihallinto Luhanskin ja Donetskin tapaan. Venäjän joukot ovat saaneet haltuunsa kaupungin hallintorakennuksen.

Pääkaupungissa Kiovassa kuultiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä räjähdyksiä. Kiovan pormestarin mukaan räjähdykset olivat Ukrainan ilmatorjunnan torjumia venäläisohjuksia.

Britannian puolustusministeriön päivittäisen tiedusteluraportin mukaan Kiovaan matkalla oleva kolonna ei ole edennyt merkittävästi kolmeen päivään. Kolonna on edelleen noin 30 kilometrin päässä Kiovasta.

Mustallamerellä Ukrainan merkittävimmässä satamakaupungissa Odessassa valmistaudutaan Venäjän maihinnousuyrityksiin, kertoo The Guardian. Yhdysvaltalaisten tiedustelutietojen mukaan Venäjä saattaa pyrkiä Odessaan torstain aikana. Rannikolla on havaittu venäläisiä maihinnousualuksia.

Reutersin mukaan virolainen Helt-laiva upposi Ukrainan rannikolla lähellä Odessaa torstaina. Laivan epäillään osuneen miinaan.

Brittiraportin mukaan Harkova, Tšernihiv ja Mariupol ovat edelleen Ukrainan hallinnassa Venäjän raskaasta tykistötulesta huolimatta.

Venäläisen uutistoimiston Interfaxin mukaan separatistijoukot Donetskista ovat valmiita pommittamaan Mariupolia, jos Ukrainan joukot eivät suostu antautumaan. Mariupol on venäläisjoukkojen piirittämä, mutta ukrainalaisten hallussa.

Nuolet kertovat hyökkäyssuunnat sodan alussa.

 

Tulituksen jatkuessa seitsemättä päivää Venäjän ja Ukrainan delegaatioiden on tarkoitus neuvotella uudestaan torstaina Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Moskovan mukaan neuvotteluissa on käsitellään tulitaukoa. 

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi torstaina Venäjän valtiokanavalle, että uskoo joidenkin ulkomaiden valmistelevan hyökkäystä Venäjää vastaan. Hän myös totesi, että Venäjä on valmis jatkamaan sotilaallista operaatiotaan Ukrainassa ”loppuun saakka”. 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskusteli torstaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimitse. Puhelu kesti 1,5 tuntia, kertoo Macronin esikunta. Macronin kerrotaan puhelunsa jälkeen soittaneen Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille. Puhelun yksityiskohdista ei kerrottu julkisuuteen.

Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin on päättänyt aloittaa välittömästi tutkinnan mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa. Pääsyyttäjän mukaan tuomioistuin etsii todisteita sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta. 

Keskiviikkona YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa Venäjää vaaditaan vetämään joukkonsa Ukrainasta. Siinä tuomitaan hyökkäys ja Venäjän presidentin Putinin päätös määrätä ydinasejoukot hälytystilaan. Päätöslauselmaa vastaan äänestivät Venäjän lisäksi Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä. Muun muassa Kiina äänesti tyhjää.

 

Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimat pitivät yhteisharjoituksen Itämerellä Gotlannin saarella keskiviikkona. Ylen mukaan harjoituksesta sovittiin jo muutama viikko sitten. Harjoituksessa valmistauduttiin kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa hyökkäys tulisi mereltä. Mukana oli muun muassa hävittäjiä ja miinalaivoja.

Myöhemmin keskiviikkona neljä venäläishävittäjää loukkasi Ruotsin ilmatilaa Gotlannin itäpuolella. Ilmatilan loukkauksia tapahtuu toisinaan ja vahingossa, mutta tällä kertaa loukkauksen ajankohta herättää kysymyksiä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist kuvasi loukkausta epäammattimaiseksi. 

 

YK:n tuoreimman arvion mukaan 1. maaliskuuta mennessä Ukrainan sodassa oli kuollut 752 siviiliä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan pakolaisten määrä on noussut yli miljoonaan. 

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti ensimmäistä kertaa sitten sodan alkamisen lukuja menehtyneistä ja haavoittuneista sotilaistaan. Ministeriön mukaan sodassa on kuollut 498 sotilasta ja haavoittuneita on 1 597. Ukrainalaisia sotilaita on Venäjän mukaan sodassa menehtynyt 2 870 ja haavoittunut 3 700. 

Ukrainan mukaan sodassa on kuollut yli 7 000 venäläissotilasta. 

Lukuja ei ole pystytty varmistamaan ja niihin on syytä suhtautua varauksella.