Analyysi: Fortumin johtajan lausunto jatkamisesta Venäjällä ”normaalisti” näyttää järjettömältä

Fortumin aika Venäjällä käy vähiin ja 5,5 miljardin euron investointien alaskirjaus on askeleen lähempänä.

Fortum
Teksti
Mikko Niemelä

Sijoittajat odottivat ehkä aiempaa kärsimättömämmin 3. maaliskuuta kello 9.00 alkavaa sähköyhtiö Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon analyysia yhtiön Venäjä-toiminnoista – eli käytännössä Venäjä-riskeistä.

Rauramon lausunto kertoo, kuinka vaikeaan asemaan Fortum on itsensä ajanut vain lyhyessä hetkessä. Vuosikymmenten yhteistyö Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän kanssa on käytännössä tuhoutunut yhdessä yössä.

Rauramo ilmoitti odotetusti, ettei Fortum enää tee uusia investointeja Venäjälle – tosin tämäkin asia tarkennettiin sanalla ”toistaiseksi”.

Tieto investointien jäädytyksestä (toistaiseksi) Venäjälle tuskin monia hymyilyttää, sillä Venäjälle on jo investoitu kirjanpidon mukaan 5,5 miljardia euroa.

Summassa ovat mukana Fortumin ja Fortumin tytäryhtiön Uniperin Venäjällä omistamat 12 voimalaitosta ja venäläiseen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen sijoitetut noin miljardi euroa.

Fortum on kertonut jo aiemmin, että sen liiketoiminnat jatkuvat sodasta huolimatta Venäjällä ”normaalisti”. Sama viesti toistui Rauramon lausunnossa.

”Tilanne kuitenkin elää päivittäin – ellei tunneittain – joten on hyvin vaikeaa arvioida vaikutusten laajuutta toimintaamme tulevaisuudessa”, Rauramo kirjoittaa.

Viestiä voi pitää jopa järjettömänä, kun otetaan huomioon Ukrainan sodan vakavuus. Siviilejä on kuollut viikon aikana satoja ja Ukrainasta on lähtenyt pakoon jo miljoona ihmistä.

Venäjä jatkaa hyökkäystään koko ajan voimakkaammin eikä Venäjän presidentti Vladimir Putin osoita minkäänlaisia rauhanelkeitä.

On tietenkin mahdollista, että Fortumin strategiana on kertoa markkinoille tietoa vain tipoittain ja samalla toivoa, että parempi huominen koittaisi Ukrainassa. Sekin on mahdollista, että Fortum tekee jo valmisteluja Venäjältä poistumiseksi ja tappiot pyritään minimoimaan.

Viestinällisesti toiminnan jatkaminen Venäjällä ”normaalisti” on kuitenkin yhtiön imagon kannalta melkoinen ohilaukaus.

 

”Normaalien” toimintojen jatkaminen Venäjällä käy Fortumille tunti tunnilta mahdottomammaksi. Toiminta käy mahdottomaksi myös monille muille suomalaisille yhtiöille. Moni on jo ilmoittanut vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta.

Fortumin omistajat ja yhtiön johto tietävät, että Putin voi halutessaan ottaa haltuun kaikki Fortumin voimalaitokset ja jatkaa niiden pyörittämistä venäläisten voimin. Tällöin ainut vaihtoehto olisi kirjata alas 5,5 miljardin euron investoinnit.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Suomen valtio on tehnyt lyhyessä ajassa merkittäviä päätöksiä ja linjauksia, joiden luulisi heijastuvan myös valtionyhtiö Fortumiin ja sen ”normaaleihin toimintoihin” Venäjällä.

Suomi on lähettänyt aseellista apua Ukrainaan ja pääministeri Sanna Marin (sd) on kertonut, että Suomi pyrkii irtautumaan venäläisestä energiasta ”niin pian kuin mahdollista”. Tähän pyritään myös muualla Euroopassa.

Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Tytti Tuppuraisen (sd) pitäisikin olla aktiivinen Fortumin suuntaan. Tappioita tuskin voidaan välttää – se on Venäjä-riskien hinta, joka nyt näyttää realisoituvan.

Harvassa nimittäin näyttävät olevan ne, jotka näkevät Venäjällä toimimisen realistisena vaihtoehtona. Venäjästä on tullut hylkiö länsimaiden silmissä, ja diplomatian tie on ajanut pahasti karikolle. Jatkossa länsivaltioiden on myös hyvin vaikea perustella, miksi ne ostaisivat venäläistä öljyä, maakaasua, uraania, puuta tai kivihiiltä. Länsi etsii kiivaasti korvaavia markkinoita ja toimintatapoja.

Uusien suhteiden rakentaminen Venäjälle olisi todennäköisesti mahdollista vasta sitten, kun Venäjä lopettaa suurvaltapyrkimyksensä ja maassa on uusi, eri tavoin ajatteleva hallinto. Milloin tämä tapahtuu, vai tapahtuuko koskaan, on kaikille asiantuntijoille jonkinlainen mysteeri.

Näitä linjauksia ja realiteetteja puntaroidessa voi vain laskea päiviä tai tunteja, milloin Fortumin ovet suljetaan Venäjällä.