Nasa julkaisi ilmastokarttoja - Maapallo on lämmennyt 0,8 astetta 130 vuodessa
Lämpötilan poikkeamat pitkän ajan keskiarvoista 1970-luvulla. Kuvat Nasa.
Lämpötilan poikkeamat pitkän ajan keskiarvoista 2000-luvulla.
Ilmastoasiantuntijat ja -virkamiehet miettivät Meksikon Cancunissa, mitä ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä. Samaan aikaan Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan Earth Observatory julkaisi karttoja, joista näkyy, kuinka maapallon ilmasto on lämmennyt kolmessa vuosikymmenessä. Kartat on koottu satelliittihavainnoista, jotka on yhdistetty ja verrattu keskimääräiseen kehitykseen.
Vanhempi yllä olevista kartoista perustuu vuosien 1970-1979 tietoihin, uudempi on vuosilta 2000-2009. Kartat eivät ilmaise absoluuttisia lämpötiloja, vaan poikkeamia pitkän ajan (1951-1980) keskiarvoista. Ero karttojen välillä on selvä. Vielä 1970-luvulla lämpökartan pääväreinä olivat valkoinen ja sekä hyvin vaaleat sinisen tai punaisen sävyt. Ne merkitsivät sitä, että lämpötila oli pysynyt suunnilleen keskiarvossa, tai heilahdellut vain hieman tai hieman sen ala- tai yläpuolella.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen kartan punasävyisyys sen sijaan tarkoittaa lämpötilan selvää poikkeamaa keskiarvosta ylöspäin. Eniten ovat lämmenneet pohjoisnapaa ympäröivät alueet, Keski-Aasia sekä erityisesti Etelämantereen luoteisosan Antarktiksen niemimaan ympäristö. Siellä on tämän vuosisadan alussa ollut pari astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Nasan Goddard Instituutin avaruustutkimusyksikkö (GISS) ei ota raportissaan suoranaisesti kantaa ihmisen vaikutukseen ilmastonmuutoksessa, mutta raportin mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut melko tasaisesti niin sanotusta toisesta teollisesta vallankumouksesta, eli sähkön ja sarjatuotannon käyttöönotosta alkaen.
Jos vertailukohdaksi otetaan vuosi 1880, lämpötila on noussut noin 0,8 astetta. Kaksi kolmasosaa lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1975 jälkeen, jolloin lämpenemisvauhti on ollut 0,15-0,20 astetta vuosikymmenessä. Aikasarjana katsottaessa Nasan kuvakavalkadista näkyy myös se, että 1930-luku todella oli normaalia lämpimämpi, kuten on ollut tapana muistella – ei tosin yhtä lämmin kuin viime vuodet.
GISS käyttää analyyseissään tietoja, jotka on kerätty eri puolilta maailmaa 6 300 sääasemalta, merihavaintoasemilta ja satelliiteista. Tavoitteena on tuottaa ilmaston historian perusteella sellaisia malleja, joita voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa hiilidioksidin, aerosolien ja auringon aktiivisuuden vaikutuksia tulevaan ilmastonmuutokseen.
Tutkijat muistuttavat, että lyhyen ajan sääilmiöt vaihtelevat huomattavasti esimerkiksi kesän ja talven, yön ja päivän, tai tuulen vaihteluiden takia, mutta koko maailman keskilämpötila riippuu suurimmalta osalta siitä, kuinka paljon energiaa planeettamme vastaanottaa Auringosta ja kuinka paljon se heijastaa sitä takaisin avaruuteen. Heijastuminen puolestaan riippuu suuresti ilmakehämme kemiallisesta koostumuksesta, erityisesti kasvihuonekaasuista.