"Muuttovirta Eurooppaan jatkuu, ellei Somalimaan itsenäisyyttä tunnusteta"
Shukri Ismail kotitilallaan Somalimaan pääkaupungin Hargeisan pohjoispuolella vaalien alla viime kesäkuussa. Kuva Kaisa Rautaheimo.
Sota jatkuu Somaliassa, mutta sen pohjoisnaapurista Somalimaasta tulee hyviä uutisia. Viime kesäiset presidentinvaalit olivat afrikkalaisen mittapuun mukaan poikkeuksellisen rehelliset, ja myös vallanvaihto on sujunut hyvin.
Veteraanipoliitikko Ahmed Mohamed Silanyo päihitti vaaleissa sekä istuvan presidentin Dahir Riyalen että Espoossa pitkään asuneen Suomen somalin Faisal Ali Waraben, jotka tunnustivat tappionsa ja vetäytyivät.
”Pelkäsimme väkivaltaa, mutta kaikki sujui rauhallisesti”, sanoo Somalimaan vaikutusvaltaisin nainen Shukri Ismail, joka vieraili tällä viikolla Helsingissä.
”Tällainen demokratia on hyvin uutta Afrikassa.”
Shukri Ismail on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän pakeni sisällissodan alussa Yhdysvaltoihin, mutta palasi 1990-luvulla takaisin heti, kun se oli mahdollista. Hän perusti terveydenhuolto- ja koulutushankkeita pyörittävän kansalaisjärjestön Candlelightin, joka tekee yhteistyötä muun muassa suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön Solidaarisuuden kanssa.
Shukri on tehnyt merkittävää työtä myös demokratian kehittämiseksi. Hän toimi kuusi vuotta Somalimaan vaalikomission ensimmäisenä naisjäsenenä ja hänestä on veikkailtu ministeriä.
Shukri on ollut toistaiseksi tyytyväinen Silanyon hallitukseen, jonka ministereistä lähes puolet on Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa koulutettuja paluumuuttajia.
”Hallitus korjauttaa teitä ja yrittää kohentaa terveydenhuoltoa, vaikka raha on tiukassa”, hän sanoo.
Pakolaisia virtaa etelästä
Somalimaa oli aikoinaan Britannian ja Somalia Italian siirtomaa.
Maat yhdistyivät 1960 pian itsenäistymisensä jälkeen.
Somaliasta piti tulla kehittyvä afrikkalainen demokratia, mutta siitä tuli sisäisesti eripurainen sotilasdiktatuuri, joka kuului Neuvostoliiton leiriin. Klaanien välinen valtataistelu purkautui 1990-luvun alussa veriseen sisällissotaan, joka jatkuu edelleen Somaliassa.
Somalimaa julistautui itsenäiseksi 1991. Siellä on ollut rauhallista jo 15 vuotta, mutta mikään valtio ei ole tunnustanut sitä.
Sota heijastuu monin tavoin Somalimaahan – Mogadishusta tulevat lentokoneet ovat edelleen täynnä pakolaisia, jotka jäävät rutiköyhän Somalimaan huollettaviksi.
Somalialaiset terroristit yrittivät häiritä kesäkuun vaaleja pommi-iskuilla, mutta poliisi onnistui pidättämään heidät ajoissa.
Myös Somalimaan itäpuolella sijaitseva merirosvomaakunta Puntland aiheuttaa jatkuvasti hankaluuksia.
”Meitä uhataan joka puolelta”, Shukri sanoo. ”Puolet budjetista menee armeijan ja poliisin yläpitämiseen. Se tulee erittäin kalliiksi.”
Myös köyhyys uhkaa Somalimaan haurasta demokratiaa. Yli 60 prosenttia asukkaista on alle 30-vuotiaita, ja valtaosa heistä on työttömänä.
Shukrin mukaan tilanne helpottuisi, jos kansainvälinen yhteisö tunnustaisi Somalimaan itsenäisyyden. Nyt Somalimaa ei saa juuri kansainvälistä apua, investointeja eikä lainoja, koska sitä pidetään sotaa käyvän Somalian osana.
Afrikan maat eivät tunnusta Somalimaan itsenäisyyttä, koska ne pelkäävät omien vähemmistöjensä itsenäistymishaluja. Länsimaat taas vaativat, että tunnustus tulee ensin Afrikasta.
”Se on vakava virhe. Nuoria on vaikea saada pysymään kotimaassa tässä tilanteessa. He lähtevät mieluummin työnhakuun Eurooppaan tai arabimaihin.”