Libyan sota voi ennen pitkää olla uhka Euroopalle
Mitä kauemmin Libyan Muammar Gaddafin vastarinta kestää, sitä suuremmaksi käy mahdollisuus, että sota heijastuu myös eurooppalaiseen arkeen.
Bengasiin vievä tie 20. maaliskuuta. Gaddafin joukkojen tankki on tuhoutunut ilmaiskussa. Kuva Ahmed Jadallah / Reuters / Lehtikuva.
Eurooppa joutuu pitkästä aikaa huomamaan, että se on mahdollisesti osa sota-aluetta. Gaddafin uhkaukset iskeä Välimerellä liikkuviin aluksiin kilpistyvät Naton ja muiden liittouman alusten partiointiin, mutta terroriuhka on vaikea välttää.
Maailman nykyjohtajista Gaddafi on kansainvälisten terroritekojen suunnittelijana ja määrääjänä omaa luokkaansa. Hän kosti presidentti Ronald Reaganin määräämät Yhdysvaltain ilmaiskut Tripoliin vuonna 1986 järjestämällä Pan Amin ja UTA:n matkustajakoneiden räjäytykset lentojen aikana. Iskuissa kuolivat kaikki koneissa olleet 441 ihmistä.
Gaddafilla on myös kaikissa kapinallisten Itä-Libyassa valvomissa kaupungeissa myyränsä, jotka hän pystyy valjastamaan terroritekoihin. Entä mitä hän tekee varastoimallaan sinappikaasulla?
Gaddafi raivasi tiensä takaisin kansainvälisestä eristyksestä osin al-Qaida -kortilla. Hän hankki lännen hyväksyntää korostamalla merkitystään Pohjois-Afrikkaan ja laajaan Saharaan pesiytyneiden ääri-islamilaisten terroristijärjestöjen torjujana.
Kortti ei enää toiminut, kun hän perusteli sillä hyökkäyksiään kapinallisia vastaan. Mutta on totta, että Gaddafin syrjimässä Itä-Libyassa turhautuneita työttömiä nuoria on jonkin verran värväytynyt ääri-islamilaisiin aseellisiin liikkeisiin. Libyan sota ei toistaiseksi lisää näiden liikkeiden – vähäistä – uhkaa Euroopalle, mutta pitkittyessään ja ”lännen ristiretkeksi” kasvaessaan kriisi voi ruokkia niiden tavoitteita.
Näin varsinkin, jos juridiikka sodan pitkistyessä ja mutkistuessa avaa lisäväylän maahyökkäykseen. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on varoittanut Gaddafia ja hänen lähipiiriään, että he ovat saattaneet syyllistyä ihmisoikeusrikkomuksiin. Jos ICC antaa Gaddafista pidätysmääräyksen, maahyökkäyksen kansainvälinen oikeutus vahvistuu. Onko Odysseiaan lähtijöitä, on eri asia.
Lue lisää Libyan tilanteesta Suomen Kuvalehden numerosta 12/2011 (ilm. 25.3.).