Libya umpikujassa, länsimaat epäröivät väliintuloa - kenen aika loppuu ensin?
Kenraali Abdel Fattah Yunis johtaa nykyisin opposition joukkoja. Sitä ennen hän oli Libyan sisäministeri. Kuva Gianluigi Guercia / AFP / Lehtikuva.
Libyan kansannousussa rauhallista on ollut vain alku. Nyt veriset mellakat ovat muuttuneet ilmaiskuiksi, tulitaisteluiksi ja informaatiosodaksi.
Vastakkain on hajanainen, kehnosti aseistettu oppositio sekä vanhanaikaisin varustein toimiva, huonosti koulutettu armeija, jonka pitkän tähtäimen toimintakyky ei ole kummoinen.
Kumpikaan osapuoli ei toistaiseksi tunnu kykenevän nujertamaan toista. Libya vaikuttaa olevan umpikujassa. Pitäisikö länsimaiden tehdä jotain – ja mitä?
Sotilaallisesta väliintulosta ollaan montaa mieltä.
”Olemme jo nähneet esimerkkejä siitä, kuinka ulkomaalaisten puuttuminen asioihin vain pahentaa ongelmia”, sanoi Turkin pääministeri Recep Tayiip Erdogan maanantaina Istanbulissa järjestetyssä konferenssissa.
Samaan aikaan Ranskassa muun muassa G8-maiden edustajat pohtivat lentokieltovyöhykkeen mahdollisuutta sekä sitä, kuinka paljon Libyan oppositiojoukkoja tulisi tukea ulkomaisin voimin.
Ranska ja Britannia puoltavat lentokieltovyöhykettä, mutta esimerkiksi Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat ovat epäilevällä kannalla. Vastustajien mielestä operaation kustannukset ja siitä saatava hyöty eivät kohtaa.
Myös Arabiliitto on vaatinut Libyan ilmatilan rauhoittamista ja pyytänyt YK:ta apuun.
Liian hidasta toimintaa?
”Kansainvälinen yhteisö vitkastelee”, sanoi Libyan asioihin erikoistunut lontoolainen asianajaja Saad Djebbar uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
”Diplomaattinen tahti on tolkuttoman hidas, vaikka tilanne vaatisi nopeita toimia, ennen kuin Gaddafin joukot ehtivät tehdä lopun kaikista vastustajistaan.”
Libyan oppositiojoukkojen suosima kysymys kuuluukin: Missä ovat YK:n ja Arabiliiton joukot? Varsinaista yhteisymmärrystä ulkomaalaisten väliintulosta ei kapinallisten keskuudessa kuitenkaan ole. Yhtäältä ulkopuolisten sotilaallinen apu saattaisi ratkaista konfliktin, toisaalta Gaddafin peittoaminen omin voimin estäisi oppositiota jäämästä velkaa muille maille.
Osa oppositiosta on kaikesta huolimatta pyytänyt apua YK:lta tietoisena siitä, että Gaddafin joukkojen suurin etu tällä hetkellä on juuri ilmatilan hallinta.
Gaddafin ote kiristyy
Maanantaina Gaddafin joukot onnistuivat etenemään yhä pidemmälle Libyan itäosiin samalla, kun lentokoneet pommittivat opposition hallussaan pitämää Ajdabiyan kaupunkia ja siellä sijaitsevia asevarastoja.
Kaupunki sijaitsee noin sadan kilometrin päässä kapinallisten varsinaisesta tukikohdasta Bengasista.
Kapinnallisjoukkoja johtavan, entisen sisäministerin Abdel Fatah Yunisin mukaan sekä Ajdabiyan että Bengasin puolustaminen on elintärkeää. Ajdabiyan kautta kulkee tie Bengasiin sekä öljykaupunki Tobrukiin.
Eilen Gaddafin joukkojen uutisoitiin saaneen hallintaansa Bregan kaupungin. Tänään kapinallisjoukot ovat ilmoittaneet vallanneensa öljykeskuksen takaisin itselleen, mutta tietoa ei ole saatu vahvistettua.
Taistelut jatkuvat ja liikkuvat yhä lähemmäs Bengasia. Tripolista raportoivan televisioyhtiö Al Jazeeran kirjeenvaihtaja Tony Birtleyn mukaan konflikti vaikuttaisi lähestyvän huippuaan.
”Onnistuuko tämä kansannousu vai ei? Se jää nähtäväksi”, Birtley toteaa.
Lähteet: Al-Jazeera, Reuters, BBC News