Kun sota alkoi, Viron ulkoministeri oli Kiovassa – Baltian maat tukevat itseään suurempaa Ukrainaa kaikin keinoin

Nato-kumppaneiden hävittäjät ja panssarivaunut näyttäytyivät Virossa sodan sävyttämänä itsenäisyyspäivänä.

Baltia
Teksti
Kaja Kunnas

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Virossa piti olla ilon päivä torstaina 24. helmikuuta. Tuhannet virolaiset heräsivät auringonnousun aikaan ja lähtivät lipunnostoon Tallinnan Toompean mäelle itsenäisyyspäivän kunniaksi. Pitkän Hermannin tornin juurella väkijoukko seurasi lipun kohoamista taivaalle perinteiseen tapaan hievahtamatta.

Tällä kertaa hiljaisen hetken jälkeen ei siirrytty perinteiseen hilpeään tunnelmaan. Väki kuunteli hiljaa parlamentin puhemiehen Jüri Ratasin juhlapuheen:

”Hyvät ihmiset Virossa! Kun tänään, Viron tasavallan syntymäpäivän aamuna, vedimme sinimustavalkoiset liput salkoihin kodeissamme, Venäjä oli jo ennen sitä aamun pikkutunteina aloittanut täysmittaisen sodan Ukrainaa vastaan.”

Ratas kertoi, että Viron hallitus oli jo pyytänyt Naton peruskirjan artikla 4:n mukaisia turvallisuuskonsultaatioita. Artiklan mukaan jäsenmaa voi pyytää Naton neuvoston koolle, jos se kokee olevansa uhattuna. Artiklaan vetosivat myös Latvia ja Liettua ja muutamat muut Naton itärintaman maat, kokous päätettiin järjestää perjantaina.

Pian tuli uutinen, että Nato aktivoi Baltian puolustussuunnitelman eli tarkastaa, mitä joukkoja, mistä maasta ja missä aikataulussa voisi liikuttaa. Päätös tuli nopeasti. Suunnitelma on laadittu Venäjän ja Georgian välisen sodan jälkeen 2008, eikä sitä ole ennen aktivoitu Baltiassa.

Uutinen rauhoitti monia.

Nato-jäsenyys erottaa Baltian maat Neuvostoliiton miehityksen aikaisista kohtalotovereista, kuten Ukrainasta. Se on yleisen turvallisuuden tunteen perusta. Ajoittain julkisuuteen kuitenkin nousee keskustelu siitä, kuinka nopeasti liittolaisvaltiot käytännössä reagoisivat.

Torstaina keskipäivällä Belgian neljä hävittäjää lensi  Tallinnan keskustan yli. Ranskan ja Britannian panssarivaunut vierivät pitkin Harjukatua Viron puolustusvoimien juhlaparaatiin Vapauden aukiolle.

Tarkoitus oli viestittää liittolaismaiden sitoutumista. Tuhannet ihmiset seurasivat paraatia kadun varsilla.

 

Natossa ja EU:ssa Baltian maat ovat toimineet Ukrainan puolestapuhujina.

Ukrainaa kohtaan tunnetaan solidaarisuutta. Sitä kuvaa sekin, että Baltian ulkoministerit – Viron Eva-Liisa Liimets, Latvian Edgars Rinkēvičs ja Liettuan Gabrielius Landsbergis – olivat Venäjän hyökkäyksen alkaessa Kiovassa ilmaisemassa tukeaan. Vain kaksi päivää aiemmin Viron presidentti Alar Karis piti lehdistötilaisuuden Kiovassa ja kävi rintamalinjalla.

Ulkoministereiden oli tarkoitus käydä torstaina Ukrainan itärajalla. Se peruuntui.

Liimets antoi virolaiselle lehdistölle puhelinhaastatteluja automatkalla pois Ukrainasta. Kesti viisi tuntia päästä ulos Kiovasta.

Viron lähetystö jäi Kiovaan perjantaihin asti. Monet länsimaat olivat jo siirtäneet edustustonsa pois Ukrainasta. Viron lähetystön oven takana kävivät myös suomalaiset, latvialaiset ja liettualaiset, kertoi suurlähettiläs Kaimo Kuusk Viron televisiolle pommitusten alettua torstaina.

 

Eesti Päevaleht tiivisti torstain pääkirjoituksessaan yleisen käsityksen Ukrainan merkityksestä:

”Putin ei pysähdy Ukrainaan, jos hänen hyökkäystään siellä saattelee menestys”, lehti kirjoitti.

Suomessa osa asiantuntijoista on korostanut, että nyt on kyse ennen muuta Ukrainasta. Baltiassa on puhuttu koko ajan Euroopasta, jonka eturintamassa Ukraina on. Siksi Baltian maat tukevat itseään moninkertaisesti suurempaa Ukrainaa kaikin keinoin.

Viro on tänä talvena toimittanut Ukrainaan Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, Latvia ja Liettua Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Toive oli, että Ukrainan tukeminen toimisi sotaa ennalta ehkäisevänä pelotteena. Perjantaina Viro päätti lähettää lisää aseapua.

Putinin suhteen Baltian mailla ei ole ollut illuusioita. Virolaista lehdistöä seuraaville on  vuosien mittaan piirtynyt kuva hallitsijasta, joka määrätietoisesti pyrkii palauttamaan Venäjän suurvalta-aseman. Näkemys on vahvistunut siitä lähtien, kun Putin vuonna 2007 julisti Neuvostoliiton hajoamisen geopoliittiseksi katastrofiksi. Suomalaisessa mediassa Putin voi näyttäytyä harhaisena henkilönä, virolaisessa ei.

Viime aikoina Virossa on puhuttu televisiokanavista sodankäynnin välineenä. Hallitus kielsi perjantaina 25. helmikuuta useiden televisiokanavien lähetysten välittämisen. Joukkoon kuului neljä Venäjän kanavaa ja yksi valkovenäläinen. Latvia ja Liettua ovat kieltäneet kanavia jo aiemmin. Julkinen paine oli niin kova, että Telia ja Elisa olivat jo vapaaehtoisesti ilmoittaneet rajoittavansa Venäjän kanavien tarjontaa.

 

Uutisvirtaa hallitsevat Venäjän sotatoimet, mutta niiden lomassa pikku-uutiset kertovat, kuinka Naton liittolaisvaltiot lisäävät joukkojaan Baltiassa. Torstaina Viroon Ämarin kentälle laskeutui kaksi Yhdysvaltojen F-35 hävittäjää. Tapan varuskuntaan oli matkalla toinenkin pataljoonan taisteluosasto Britanniasta, 750 sotilasta. Tanska päätti kasvattaa joukkojaan Virossa 200 sotilaalla.

Saksa ja Kanada vahvistivat jo aiemmin joukkojaan Liettuassa ja Latviassa.

Lisää liittolaisjoukkoja on toivottu Baltiaan siitä lähtien, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin ja sota Itä-Ukrainassa alkoi. Silloin liittolaisjoukot myös asettuivat alueelle. Britannia johtaa Virossa Tapan tukikohdassa Naton pataljoonan taisteluosastoa, johon kuuluu myös ranskalaisia ja tanskalaisia. Latviassa vastaavaa yksikköä johtaa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat.

Lisäksi Nato-liittolaisten hävittäjät vastaavat vuorottain Baltian maiden ilmavalvonnasta. Tukikohdat niillä on Liettuan Šiauliaissa ja vuodesta 2014 Viron Ämarissa.

 

Moskovan-mielisillä on Virossa edustuksensa myös parlamentissa, vaikka ne ovatkin yksittäisiä soraääniä. Heidän näkemyksiään kuullaan ajoittain myös Viron lehdistössä.

Pari päivää ennen Venäjän iskua Ukrainassa narvalainen kansanedustaja kehui Putinin maanantaista sotapuhetta sen loogisuudesta. Hän ymmärsi Putinia, koska hänen mukaansa Ukraina uhkasi Venäjää aikeillaan kehittää ydinase. Perustelu oli sama, jota on nähty Venäjän kanavilla.

Venäjän hyökkäyksen aattona keskiviikkona riigikogu eli parlamentti äänesti julkilausumasta Ukrainan tueksi ja Venäjän aggression tuomitsemiseksi. Puolueiden kesken vallitsi konsensus, mutta hallituspuolue keskusta rakoili. Kymmenen sen kansanedustajaa jätti äänestämättä.

Seuraavana päivänä julkilausuma olisi ilmeisesti saanut enemmän ääniä. Moskovan-mielisenä pidetty europarlamentaarikko Yana Toom (keskusta) tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Latviassa parlamentti äänesti Venäjän aggression tuomitsevasta julkilausumastaan vasta hyökkäyksen tapahduttua. Moskovan-mielisenä pidetty oppositiopuolue Harmonia seisoi tiiviisti julkilausuman takana.

 

Viron itsenäisyyspäivän iltana presidentti Alar Karis puhui Estonia-teatterin konserttisalissa. Koronan takia katsomo oli tyhjä. Päivän viimeinen juhlapuhe noudatti samaa linjaa kuin ensimmäinen. Se alkoi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan:

”Venäjän aloittama sota on rikos, joka ottaa monen ukrainalaisen ja venäläisen elämän. Presidentti Putinilla oli mahdollisuus jättää heidät henkiin, mutta hän päätti toisin. Uhrit ovat hänen omallatunnollaan. Venäjän johdon päämäärä on ilmeinen: vetää Eurooppaan uusi esirippu.”

Presidentin näkemys tavoitteesta oli selvä.

”Näin ei saa eikä voi tapahtua.”