Kroatia liittyy EU:n jäseneksi ja pyrkii myöhemmin myös euroalueeseen

Euro 9.12.2012

Teksti: Teppo Tiilikainen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kroatiasta tulee heinäkuun alussa 2013 Euroopan unionin 28. jäsenmaa. Odotukset ovat korkealla, vaikka EU elää historiansa vaikeinta kriisiä.

Kroatian ulkoministeri Vesna Pusić Helsingin yliopiston päärakennuksessa 28. marraskuuta. Kuva Markus Pentikäinen.

”Toivomme, että jäsenyys tuo vakautta, se on tärkein asia”, sanoo ulkoministeri ja varapääministeri Vesna Pusić, joka vieraili Helsingissä.

Kroatialaiset yritykset taas toivovat, että EU-jäsenyys avaisi uusia markkinoita ja toisi investointeja.

Kroatian jäsenyys sinetöitiin viime tammikuussa kansanäänestyksessä, joka järjestettiin seitsemän vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi. Kaksi kolmasosaa kroatialaisista äänesti jäsenyyden puolesta. Pusićin mukaan EU:ta vastustavat vain radikaalit kansallismieliset ryhmät, joilla ei ole vaikutusvaltaa nykypolitiikassa.

Pusić edustaa liberaalia kansanpuoluetta, ja hän on siviiliammatiltaan sosiologian professori. Häntä pidetään Kroatian parhaana EU-asiantuntijana, sillä hän toimi jäsenyysneuvottelujen aikana niistä vastanneen parlamentaarisen komitean puheenjohtajana.

Kroatiaa on vaivannut samanlainen syvälle juurtunut korruptio kuin muitakin Balkanin maita. Pusić vakuuttaa kuitenkin, että Kroatia on nyt valmis EU:hun. Komissio oli hänen mukaansa jäsenyysneuvotteluissa poikkeuksellisen tiukka, sillä Bulgarian ja Romanian katsotaan päässeen aivan liian helposti jäseniksi vuonna 2007.

”Meille kerrottiin suoraan, että meiltä vaaditaan enemmän kuin Bulgarialta ja Romanialta oli vaadittu, ettei sama virhe pääsisi toistumaan”, Pusić sanoo.

Hänen mukaansa hallitus on kitkenyt korruptiota kovilla otteilla. Tuorein esimerkki on maan entiselle pääministerille Ivo Sanaderille marraskuussa langetettu kymmenen vuoden vankeustuomio. Sanaderia syytettiin miljoonien dollareiden lahjusten ottamisesta unkarilaiselta energiayhtiöltä Molilta ja itävaltalaiselta Hypo-pankilta. Myös entinen varapääministeri Damir Polancec on tuomittu lahjuksista.

”Kroatia on muuttunut”, Pusić vakuuttaa. ”Kymmenen vuotta sitten korruptiosta ei langetettu tuomioita, ei varsinkaan johtavassa asemissa oleville poliitikoille.”

Pusićin mukaan Kroatia aikoo pyrkiä myös Euroopan rahaliiton jäseneksi heti kun sen talous on riittävän vahva. Hän arvelee, että siihen kuluu 5-7 vuotta.

”Olemme oppineet muiden Etelä-Euroopan maiden kokemuksista sen, ettei euroalueeseen kannata pyrkiä talouslukuja väärentämällä”, Pusić sanoo.

”Meidän on huolehdittava siitä, että taloutemme on kilpailukykyinen. Esimerkiksi Kreikka selviytyisi nyt helpommalla, jos sillä olisi oma valuutta, jonka se voisi devalvoida.”

Kroatian pohjoisnaapuri Slovenia liittyi EU:n jäseneksi ensimmäisenä entisen Jugoslavian valtiona jo 2004, ja se kuuluu myös euroalueeseen. Slovenia jarrutti pitkään Kroatian EU-jäsenyyttä merialueita koskevan rajakiistan vuoksi, mutta se on nyt ratkaistu. Pusićin mukaan myös slovenialaisen Nova Ljubljanska Bankan varoja koskevaan kiistaan on löytymässä kompromissi.

Pusić toivoo, että myös muut entisen Jugoslavian maat liittyvät ennen pitkää EU:n jäseniksi. Hän myöntää, että Kroatian suhteet Serbiaan ovat edelleen jännittyneet, vaikka Jugoslavian hajoamissodasta on kulunut jo 17 vuotta.

Tilanne kärjistyi taas marraskuun puolivälissä, kun Haagin sotarikostuomioistuin vapautti kaksi sotarikoksista tuomittua kroatialaista kenraalia Ante Gotovinan ja Mladen Markaćin. Tuomioistuin pyörsi viimevuotisen päätöksensä, jonka mukaan miehet olivat syyllistyneet sotarikoksiin, kun Kroatia ajoi serbejä Krajinan alueelta sodan aikana.

Serbia raivostui päätöksestä. Se syytti tuomioistuinta puolueellisuudesta, sillä suurin osa Haagissa tuomituista on serbejä ja sodanaikaiset serbijohtajat Radovan Karadžić ja Ratko Mladić istuvat edelleen syytettyjen penkillä.

Kroatian ja Serbian suhteet kiristyivät viime toukokuussa, kun kansallismielinen Tomislav Nikolić valittiin Serbian presidentiksi. Nikolić on ottanut viime vuosina etäisyyttä kansallismielisiin ryhmiin, mutta Gotovinan ja Markaćin vapautus avasi vanhat haavat, ja hän on taas koventanut puheitaan.

Nikolićin mielestä kenraalien vapauttaminen oli poliittinen päätös, joka uhkaa alueen vakautta. Pusić ja Kroatian presidentti Ivo Josipović ovat yrittäneet rauhoitella tilannetta.

”Meidän on saatava suhteet kuntoon Serbian kanssa”, Pusić sanoo. ”Ja sen me myös teemme.”