Komissio: Neuvottelut Ukrainan EU-jäsenyydestä voidaan aloittaa – tehtävää yhä lähes joka alalla, tutkija arvioi
Ukraina on täyttänyt komission mukaan yli 90 prosenttia tavoitteista. Puutteita on edelleen muun muassa korruption kitkemisessä.
Euroopan komissio suosittelee EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan kanssa.
”Laajentuminen on investointi turvallisuuteemme. Se suojaa uusia jäsenmaita ulkomaiselta vaikuttamiselta ja tekee EU:n lähialueesta vakaamman”, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
Komissio hyväksyi keskiviikkona odotetun vuotuisen raporttinsa EU:n laajentumisesta.
Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen Ukrainan kanssa on komission mukaan mahdollista, sillä maa on edistynyt nopeasti EU:n sille viime vuonna antamien uudistusvaatimusten toteuttamisessa. Von der Leyenin mukaan Ukraina on suorittanut yli 90 prosenttia tavoitteista.
”Ukrainalaiset uudistavat maataan syvästi, vaikka he taistelevat samalla sodassa, joka on heille eksistentiaalinen.”
Komissio suosittaa jäsenneuvotteluiden käynnistämistä myös Moldovan kanssa. Bosnia ja Hertsegovinalta odotetaan sen sijaan vielä lisäuudistuksia ennen neuvottelujen aloittamista. Lisäksi komissio ehdottaa ehdokasmaan aseman myöntämistä Georgialle.
Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvotteluiden käynnistyminen ei ole vielä varmaa. Se vaatii kaikkien EU-maiden yksimielisen päätöksen.
Asiaa käsitellään seuraavan kerran joulukuussa EU-johtajien huippukokouksessa. Komission suosituksella on kuitenkin päätöksenteossa suuri painoarvo.
EU:lla on kova paine viestittää sotaa käyvälle Ukrainalle poliittista tukea.
Ukraina teki sekä EU- että Nato-jäsenyydestä itselleen keskeisen turvallisuuspoliittisen tavoitteen heti sen jälkeen, kun Venäjän aloitti täysmittaisen hyökkäyksensä. EU myönsi Ukrainalle ja Moldovalle ehdokasstatuksen kesällä 2022.
Komission antama suositus ei ollut suuri yllätys, arvioi akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
”Komission viestinnässäkin yleislinja on hyvin positiivinen. Ukrainaa kehutaan edistymisestä ja yleisestikin hehkutetaan eurooppalaisen polun avaamista. Mutta kun lukee tarkemmin komission julkaiseman muistion, siinä on osin myös kriittinen sävy. Vielä on lähes joka alalla edistystä tehtävissä.”
Puutteita on esimerkiksi oikeuslaitoksen toiminnassa ja korruption kitkemisessä sekä kilpailupolitiikassa ja kuluttajansuojassa.
Suomi yhtyy todennäköisesti komission näkemykseen ja tukee jäsenyysneuvotteluiden aloittamista, Miettinen arvioi.
Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet tukemaan Ukrainan EU-jäsenyyttä, totesivat maiden ulkoministerit Elina Valtonen (kok) ja Tobias Billström keskiviikkona yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Molemmat korostivat, että jäsenprosessin on oltava asianmukainen ja korruption kitkemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) on aiemmin kuvannut EU:n laajentumista geopoliittiseksi välttämättömyydeksi.
”Jos tässä ei saada uskottavaa ja kunnollista prosessia aikaan, on suuri vaara sille, että ne Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin maat, jotka haluavat EU:n jäseniksi, ajautuvat jonnekin muualle. Se tarkoittaa silloin Venäjän vaikutuspiiriä tai Kiinan vaikutuspiiriä”, Orpo totesi lokakuussa ennen Granadassa pidettyä epävirallista EU-huippukokousta.
Myös Baltian maat ja Saksa ovat puhuneet paljon EU-laajentumisen tärkeydestä. Päätös jäsenyysneuvotteluiden käynnistämisestä ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.
Esimerkiksi Viktor Orbánin Unkari ja Venäjä-mielisestä retoriikastaan tunnetun Robert Ficon Slovakia voivat vaikeuttaa yksimielisyyden löytymistä. Puolassa taas ei ole vielä uutta hallitusta lokakuisten vaalien jälkeen.
Tämä ei välttämättä ole se kysymys, jossa Unkari haluaisi käyttää vaikutusvaltaansa, Timo Miettinen arvioi.
”On vaikea nähdä, että Unkarilla olisi näköpiirissä suurta hyötyä, jos se nyt blokkaisi neuvottelujen käynnistämisen.”
Vaikka jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta saataisiin joulukuussa yksimielisyys, Ukrainasta tuskin tulee EU-maata nopeasti. Edessä on pitkät ja vaikeat neuvottelut.
EU:ssa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, ettei sotaa käyvä maa voi liittyä unionin jäseneksi. Lisäksi Ukrainan tulee täyttää kaikki jäsenkriteerit.
Ukrainan sulauttaminen osaksi unionia ei myöskään ole helppoa poliittisesti. Yli 40 miljoonan asukkaan maan EU-jäsenyys maksaa. Jos Ukraina sisällytettäisiin nykyiseen EU:n seitsemän vuoden budjettiraamiin, olisi hintalappu yhteensä 186 miljardia euroa, kertoi Financial Times lokakuussa.
Tämä tarkoittaisi, että moni EU:n nykyinen nettosaaja hyötyisi unionista suoraan taloudellisesti huomattavasti vähemmän. Nykyisille nettomaksajille, Suomi mukaan lukien, lankeaisi lisämaksuja.
Erityisen ison remontin Ukrainan EU-jäsenyys toisi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Ukraina on suuri halvan viljan tuottaja, ja viljan esteetön pääsy EU:n sisämarkkinoille mullistaisi markkinat. Esimakua tulevista kiistoista saatiin, kun Puola ja Ukraina ajautuivat syksyllä kiistaan halvan ukrainalaisen viljan pääsystä Puolan markkinoille.
Samalla Ukrainan EU-jäsenyys tiputtaisi vanhojen jäsenmaiden maataloustukia viidenneksellä, selviää FT:n siteeraamasta arviosta.
Jäsenmäärän kasvaminen herättää huolta myös unionin toimintakyvystä.
Useat jäsenmaat haluavatkin tehostaa EU:n toimintakykyä ennen laajentumista. EU-instituutioiden ja jäsenmaiden kesken ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä uudistuksen laajuudesta ja tavoista.
Ei siis ole ihme, että EU:n piiristä on oltu varovaisia arvioitaessa Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden aikataulua. Myös komission puheenjohtaja von der Leyen varoi ottamasta asiaan kantaa.
Ukrainan ja Moldovan jäsenyysprosessi on sähköistänyt keskustelua EU:n laajentumisesta, Timo Miettinen arvioi.
”Myös monen Länsi-Balkanin maan neuvottelutie on avautunut uudelleen. Etujoukoissa unioniin olisivat liittymässä Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Albania.”
Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä myös uudesta Länsi-Balkania koskevasta avustus- ja lainapaketista, jonka tavoitteena on nopeuttaa alueen maiden talouksien EU-lähentymistä.
Ukrainan ja Moldovan ohella EU-jäsenkandidaatteja ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Pian ehdokasstatus voi olla myös Georgialla.
Ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä Ukrainaan laajentumisneuvottelut ehdokasmaiden kanssa etenivät tuskallisen hitaasti.
Syytä on ollut sekä EU:n haluttomuudessa että ehdokasmaiden kehityksessä.
Hitaus on monelle hakijamaalle turhauttavaa.
”Tilanteeseemme liittyy paradoksi. Neuvottelut ovat takunneet syistä, jotka eivät edes liity itse jäsenyysprosessiin”, sanoi Pohjois-Makedonian ulkoministeri Bujar Osmani marraskuun alussa Saksan ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa Berliinissä.
Pohjois-Makedonia aloitti jäsenyysprosessinsa jo 2000-luvun alussa lähes rinta rinnan Kroatian kanssa. Siinä missä Koratia hyväksyttiin EU:n täysjäseneksi jo vuonna 2013, Pohjois-Makedonian jäsenyystietä ovat hidastaneet kahdenväliset selkkaukset esimerkiksi Kreikan ja Bulgarian kanssa.
Erimielisyydet on sittemmin saatu ratkottua ja Pohjois-Makedonia muutti jopa valtionsa nimeä. Jäsenyysneuvottelut eivät silti ole edenneet.
Ratkaisuksi Pohjois-Makedonian Osmani ehdottaa nyt asteittaista liittymistä. Tietyillä osa-alueilla, kuten taloudessa, voitaisiin syventää EU-maiden ja hakijamaan integraatiota, myöntämättä ehdokasmaalle kuitenkaan saman tien täysjäsenyyttä.
Asteittainen integraatio lisäisi luottamusta EU:n ja hakijamaiden välillä, Osmani sanoi.
Vastaavaa mallia on pidetty esillä myös EU:n sisällä. Esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sekä saksalaiset ja ranskalaiset asiantuntijat ovat tukeneet ajatusta.
Suomella ei ole vielä asiasta kantaa, mutta myös pääministeri Orpo pohti lokakuussa, että malli voisi auttaa hälventämään Ukrainan jäsenyyteen liittyviä huolia.
”Sitä pitää pohtia. Jos me odotamme, että kaikki on aivan valmista ennen kuin pääsee sisään, niin voi olla, ettei EU kovin paljon laajene.”