Uljas uusi unioni?
Euroopan unioni on pitkästä aikaa valmis ottamaan uusia jäsenmaita, sillä reuna-alueita ei haluta jättää Venäjän huomaan. Tulijat voivat muuttaa unionia perusteellisesti.
Kesäyön pimeys oli laskeutunut, mutta juhlallisuudet olivat vasta alkamassa.
Keskusaukiolle Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin oli kertynyt tuhansia ihmisiä. Tummiin sonnustautuneet kutsuvieraat seurasivat puheita, kulkueita ja ilotulitusta istuen, innostuneet kansalaiset tiiviisti seisten. Televisiokanavat seurasivat, kun maa juhlisti liittymistään Euroopan unioniin.
Vuorokauden vaihtuessa sinfoniaorkesteri aloitti esityksensä. Oodi ilolle kaikui aukiolla, joka oli nimetty 1800-luvulla eläneen paikallisen hallitsijan ja kenraalin Josip Jelačićin mukaan.
Maan pääministeri, nykyinen presidentti Zoran Milanović vakuutti kansalaisille, ettei Kroatia irtoa juuriltaan. Sen sijaan hän arveli, että maalla on edessään uusi velvollisuus: vastuu auttaa muita alueen maita pian saavuttamaan EU-jäsenyyden kriteerit. Oli heinäkuu, vuosi 2013.
Juhlallisuuksista Zagrebissa on kulunut yli 10 vuotta, mutta Milanovićin lupaus odottaa yhä lunastustaan. Kroatian jälkeen unioniin ei ole liittynyt yhtään valtiota.
Yhtä pitkää taukoa laajentumisessa ei ole nähty sen jälkeen, kun EU:n edeltäjä EEC avasi ovet uusille jäsenille vuonna 1973. Viidessä vuosikymmenessä unioniin on otettu vähintään yksi uusi valtio keskimäärin noin seitsemän vuoden välein.
Edellinen komissio (2014–2019) linjasi, ettei unioni ota sen aikana uusia jäseniä. Liike kävi pikemminkin toiseen suuntaan, kun Britannia päätti lähteä liitosta.
Nyt ääni kellossa on toinen, ja laajeneminen on saamassa jälleen vauhtia.
Syy on Venäjä.
Se hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Ukraina haki EU:n jäsenyyttä alle viikkoa myöhemmin.
Ukrainan hakemus on herättänyt horroksesta keskustelun EU:n laajentumisesta. Huoli autoritaarisista suurvalloista on lisääntynyt, ja hakijamaat yritetään pitää pois esimerkiksi Kiinan ja Venäjän vaikutuspiiristä.
Ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioi, että laajentumisesta tehtävät päätökset ovat koko syksyn isoin EU-poliittinen kysymys. Jokela johtaa unionia käsittelevää tutkimusohjelmaa Ulkopoliittisessa instituutissa.
”Kun neuvotteluita Ukrainan kanssa ollaan mahdollisesti käynnistämässä, se säteilee myös Länsi-Balkanille, Moldovaan ja ehkä jopa Georgiaan. Ovi on nyt aidosti auki.”
Tällä hetkellä Euroopan unionissa on 27 valtiota. Jäsenyyttä on hakenut kymmenen lisää.
Jäseneksi pääsyssä on useita vaiheita. Uloimpana eteisessä ovat Georgia ja Kosovo. Molemmat jättivät hakemuksensa viime vuonna Ukrainan vanavedessä.
Ehdokasmaiksi on edennyt kolme hakijaa, kaikki viime vuonna. Nämä maat ovat Venäjän hyökkäyksen jälkeen jäseneksi hakeneet Ukraina ja Moldova ja jo aiemmin liikkeellä ollut Bosnia-Hertsegovina.
Varsinaiset neuvottelut on aloittanut viisi maata. Kymmenisen vuotta sitten tähän vaiheeseen pääsivät Montenegro ja Serbia. Albania ja Pohjois-Makedonia aloittivat neuvottelut viime vuonna.
