Repeämä etelärajalla

Viime viikolla Kanadan pääministeri Mark Carney piti Maailman talousfoorumissa puheen, jossa hän julisti vanhan maailmanjärjestyksen olevan mennyttä. Vaikka hän ei maininnut suoraan Yhdysvaltoja tai presidentti Donald Trumpia, oli selvää, mistä repeämä johtuu.

Yleisö osoitti suosiota seisaaltaan.

Kanadalaiset eivät ole tottuneet tekemään vaikutusta maailmalla, joten huomio on ollut hämmentävää, sanoo apulaisprofessori Asa McKercher kanadalaisesta St Francis Xavier -yliopistosta. McKercher on erikoistunut Kanadan ja Yhdysvaltojen suhteeseen. 

Hän kokee, että puhe tiivisti hyvin kanadalaisten tunnot etelänaapuristaan. 

Trump alkoi uudelleenvalintansa jälkeen puhua Kanadasta Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Ensin Kanadassa naureskeltiin, sitten presidentin tajuttiin olevan tosissaan. Viimeksi viime viikolla Trump levitti muokattua kuvaa, jossa Yhdysvaltain lippu peitti kartassa myös Grönlannin, Venezuelan ja Kanadan. 

Valloitusinto tuli täysin puun takaa, McKercher sanoo.  

”Kanadalaiset ovat pitkään olleet huolissaan siitä, että Amerikka valloittaa meidät kulttuurisesti tai taloudellaan.”

”Mutta Yhdysvaltain presidentti sanomassa, että todella valloitamme teidät – sellaista ei ole kuulunut sitten 1890-luvun.”

Donald Trumpin puheet ovat saaneet Kanadan miettimään puolustusta uusiksi. Budjettia on kasvatettu merkittävästi. Taustalla on uhkausten lisäksi Trumpin vaatimukset puolustusmenojen nostamisesta ja halu vakuuttaa eurooppalaiset NATO-kumppanit, McKercher näkee.

Kanada on myös ottanut lisäaikaa pohtiakseen F-35-hävittäjäostoja Yhdysvalloista. Joulukuisen kyselyn mukaan selkeä enemmistö kansalaisista suosisi ruotsalaisia Gripeneitä. 

Kanadalaislehti Globe and Mail kertoi tammikuussa maan armeijan mallintaneen Yhdysvaltain hyökkäystä. McKercher korostaa, että se on hänestä äärimmäisen epätodennäköistä. Silti sen voi nyt nähdä olevan mahdollisen rajoissa.

”Kanadalaiset eivät ajattele, että Yhdysvaltain merijalkaväki marssii Montrealin tai Toronton kaduilla.”

”Mutta jos Yhdysvallat sanoo, että Grönlannissa ei ole puolustusta Kiinaa ja Venäjää vastaan, samaa voi väittää seuraavaksi Kanadan Arktiksesta.”

Kanada olisi mielellään jatkanut Yhdysvaltojen kanssa kuten ennenkin, pääministeri Carney myönsi talousfoorumissa pitämänsä puheen jälkeen Financial Timesin podcastissa.

Se ei vaikuta olevan mahdollista, painetta on riittänyt. 41 miljoonan asukkaan Kanadalla on kuitenkin pääministerin mukaan vahvat sisämarkkinat ja hyvin kasvava talous. Sellaisesta on apua Trumpia vastaan.

Kauppa on silti akuutti ongelma. Kanadan talous perustuu vientiin, josta noin 75 prosenttia menee Yhdysvaltoihin: energiaa, puutavaraa, terästä, alumiinia, nikkeliä ja autojen osia. Vastaavasti Kanadan tuonnista noin puolet tulee Yhdysvalloista: energiaa, ruokaa ja tehdastuotteita.

Kanada haluaa vähentää riippuvuutta etelänaapurista. Sillä on jo ennestään useita vapaakauppasopimuksia ja uusia on edistetty.

Viime viikolla Pekingissä julkistettiin Kiinan kanssa solmittu alustava diili. Maiden välit ovat olleet jäiset viime vuosina. Vuonna 2024 Kanada asetti sadan prosentin tullin kiinalaisille sähköautoille, ja Kiina vastasi korkeilla maataloustulleilla. Nyt näitä aiotaan laskea merkittävästi. 

Uusista suhteista huolimatta Yhdysvallat pysyy ylivoimaisesti suurimpana kauppakumppanina, apulaisprofessori McKercher sanoo. 

Yhdysvallat ei ole ollut Kanadan kauppasopimuksesta mielissään. Trump uhkasi Kanadaa lauantaina sadan prosentin tulleilla, mikäli sen ja Kiinan sopimus etenee. 

Apulaisprofessori McKercher näkee uhkauksen osana Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon vapaakauppasopimuksen neuvotteluja. Nyt voimassa oleva sopimus on tarkoitus neuvotella uusiksi ensi kesänä. Sopimus on toistaiseksi auttanut siinä, että Yhdysvaltain Kanadalle määräämät tullit ovat vaikuttaneet vain vähän. Elokuussa yli 85 prosenttia maiden välisestä kaupasta oli tullivapaata. 

McKercher ennustaa, että sopu syntyy, mutta Kanada voi joutua tekemään myönnytyksiä. Yhdysvallat saattaa asettaa ehdoksi Kiinan-kaupan hillitsemisen: se voi haluta rajata esimerkiksi öljyn tai harvinaisten mineraalien myyntiä pitääkseen pääsyn niihin itsellään. 

”Kanada saattaa joutua päättämään, teemmekö diilin vai puolustammeko suvereenia oikeuttamme tehdä kauppaa kenen kanssa tahdomme.”

Paine sopuun Yhdysvaltojen kanssa on kova. Kanadan talouden ennustetaan kasvavan, mutta kansalaisia kurittaa elinkustannusten nousu. Carneyn vähemmistöhallituksen on parannettava tilannetta, jos he mielivät jatkaa vallassa, McKercher sanoo.  

Samalla lähes puolet kansalaisista haluaa hallituksen suhtautuvan etelänaapuriin potentiaalisena uhkana. 

Moni asia Yhdysvaltain ja Kanadan välillä on myös vielä ennallaan. 

Viime viikolla maiden kahdenkeskinen puolustusjärjestö NORAD tiedotti koneidensa laskeutuvan pian Grönlantiin. Operaatiosta on sovittu Tanskan ja Grönlannin kanssa, tiedotteessa korostettiin. Jo 1950-luvulla perustettu yhteistyöjärjestö tekee tällaisia operaatioita joka vuosi, apulaisprofessori McKercher sanoo. Maiden ilmatilaa valvotaan yhdessä.

Maiden poliisivoimat työskentelevät yhdessä torjuakseen huumeiden salakuljetusta. Yli kaksi miljoonaa kanadalaista ja yhdysvaltalaista autoilijaa ylitti maiden rajan joulukuussa, vaikka turismi onkin vähentynyt voimakkaasti.

Kesäkuussa Pohjois-Amerikassa pelataan jalkapallon maailmanmestaruudesta. Kisaisännyys on jaettu Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon kesken.

Normaali ei ole täysin murtunut, ainakaan vielä.