Uhkana jäätynyt konflikti
Ukraina tarvitsee ratkaisun, joka sallii kehityksen. Jos maasta tulee uusi Korea, se vaarantaisi lähentymisen EU:n kanssa, arvioi Janne Taalas CMI:stä.
Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kolmatta kuukautta. Eri arvioiden mukaan sota saattaa jatkua pitkään, jopa vuosia.
Ukraina ja Venäjä ovat käyneet erilaisia rauhanneuvotteluja koko sodan ajan. Keskustelut delegaatioiden välillä alkoivat lähes välittömästi Venäjän hyökättyä 24. helmikuuta.
Viimeksi neuvotteluiden välittäjänä on toiminut YK:n pääsihteeri António Guterres. Hän tapasi presidentti Vladimir Putinin Moskovassa huhtikuun lopussa. Sieltä Guterres matkusti Kiovaan tapaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Pöydällä oli kysymys Mariupolin terästehtaaseen loukkuun jääneiden siviilien kohtalosta.
Samana iltana Yhdysvallat ilmoitti 31 miljardin dollarin uudesta tukipaketista Ukrainalle. Siitä 19 miljardia on sotilasapua.
Venäjä reagoi nopeasti. Se varoitti, että aseapu voisi johtaa jopa ydinsotaan. Samalla se iski ohjuksin Länsi-Kiovaan lähelle YK:n pääsihteerin hotellia.
Jos sota pitkittyy, sen ratkaiseminen muuttuu vaikeammaksi ja siitä tulee verisempää, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas.
Taalas on vetänyt diplomaattina Afganistanin virtuaalisia apuneuvotteluita vuonna 2020 ja osallistunut Georgian vuoden 2008 rauhanneuvotteluihin, kun Suomi toimi Etyjin puheenjohtajamaana.
Georgian sota kesti viisi päivää. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin käsiteltävänä oli EU:n ja Etyjin laatima rauhansopimus, jonka ensimmäistä versiota Taalas oli kirjoittamassa.
”Yhden rauhansopimuksen allekirjoittamisen sijaan rauhanvälitystyössä pyritään yhä enemmän luomaan rakenteita ja prosesseja, jotka tukevat sopua, vähentävät jännitteitä ja luovat rauhaa”, Taalas sanoo.
Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI on toiminut Ukrainassa yli kymmenen vuotta. Kun konfliktit ovat monimutkaistuneet, yksityisten toimijoiden rooli on kasvanut.
Tällä hetkellä CMI käy epävirallisia keskusteluja sodan kummankin osapuolen kanssa. Se tukee virallisia pyrkimyksiä rauhaan mutta myös auttaa osapuolia neuvottelupöytään.
”Luotettu, neuvonantaja ja sparrauskumppani, ei välissä juoksija”, Taalas kuvailee.
Ukrainassa CMI:llä on ”hyvät suhteet hallinnon huipulle asti”. Se keskustelee poliittisen ja taloudellisen eliitin ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
”Näillä ihmisillä on kykyä viedä näitä ajatuksia heidän virallisiin prosesseihinsa.”
Venäjällä keskustelut ovat epävirallisempia. Taalas ei halua avata tahoja sen enempää.
”Jottei osapuolille tule vaikeuksia.”
Ukrainalaisten kanssa on käyty keskusteluja sodan mahdollisista ratkaisuista. Se valmistaa heitä tuleviin neuvotteluihin.
”Tällaisessa konfliktissa, jossa voi tapahtua aluevaihdoksia, on tärkeää pyrkiä ratkaisuun, joka mahdollistaa Ukrainan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen ja EU-integraation”, Taalas korostaa.
Bosnian sodan päättänyttä Daytonin rauhansopimusta pidettiin vuonna 1995 hyvänä. Se lopetti siviilien kärsimyksen ja etnisen puhdistuksen.
”Mutta jakamalla Bosnia sisäisiin osavaltioihin luotiin järjestelmä, joka esti niiden yhteiskunnallisen kehityksen.”
Ukraina voi muuttua Korean kaltaiseksi jäätyneeksi konfliktiksi, jos neuvottelupöydässä ei löydetä sopua.
Se olisi kaikille maille huono ratkaisu ja ”kurjistaisi myös Venäjän kansaa”, Taalas arvioi. Se heikentäisi EU:ta ja koko Euroopan turvallisuutta.
Taalaksen mukaan jäätynyt konflikti voi kuitenkin olla joissakin tilanteissa parempi vaihtoehto kuin ”tappaminen ja aseiden puhuminen”. Ukrainalle se tarkoittaisi todennäköisesti EU-haaveiden vaarantumista.
Ukrainan sodan aikana neuvotteluissa on puhuttu alueista, mahdollisista vetäytymisistä, humanitaarisista käytävistä, ydinvoimaloiden suojelemisesta, vankien vaihdosta.
Pienissäkin keskusteluissa on tärkeää synnyttää luottamusta osapuolten välille.
”Se mahdollistaa etenemisen isommissa kysymyksissä.”
Viimeksi Ukrainan ja Venäjän delegaatiot neuvottelivat kasvokkain Istanbulissa maaliskuun lopussa.
Pöydällä oli ensimmäistä kertaa konkreettisia ehdotuksia, kuten Ukrainan mahdollinen liittoutumattomuus ja sen vaatimat turvatakuut hyökkäystilanteen varalta. Vain pari päivää myöhemmin Butšassa paljastuivat Venäjän sotarikokset.
Taalas tarkentaa, että toisaalta hyvä ratkaisu takaisi Venäjälle tien demokraattiseksi ja vauraaksi valtioksi. Onko se kuitenkaan Putinin tavoite?
”Venäjälle ovat riittäneet aiemmin jäätyneet konfliktit ja alueiden kontrolli, kuten Moldovassa ja Georgiassa.”
USA:n Etyj-lähettiläs arvioi, että Putin pyrkii nopeasti liittämään Donetskin ja Luhanskin alueet Venäjään ja järjestämään kansanäänestykset itsenäisyydestä vielä toukokuussa.
Venäjän hyökkäys oli kuitenkin niin suuri yllätys, että johtopäätösten tekeminen menneistä konflikteista on vaikeaa, Taalas sanoo.
”Me emme tarkalleen tiedä, mitä he haluavat.”
CMI sai vuonna 2021 satakunta rauhanvälityspyyntöä, kun edellisvuonna määrä oli 70.
Taalas sanoo, että viralliset rauhanprosessit ovat tällä hetkellä ”huonossa hapessa”. Se on nähty Afganistanissa, Myanmarissa ja Libyassa.
Yksi selitys on osapuolten epäluottamus kansainvälisiin järjestöihin. Ukrainan sodan ratkaisua monimutkaistaa se, että toinen osapuoli on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen.