”Hammas hampaasta” – Puolan valtapuolueen suosio laskee ja EU-uhkaukset kovenevat

Heikkenevä talous on myrkkyä PiS-puolueen kannatukselle. Perääntyminen EU:n oikeusvaltiokiistassa söisi puolueen uskottavuutta.

oikeusvaltio
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Puolan valtaa pitävä Laki ja oikeus -puolue (PiS) varoittaa Puolan ryhtyvän kiristämään Euroopan unionia, jos EU:n komissio ei taivu aloittamaan Puolalle allokoitujen 36 miljardin euron koronaelvytystukien ja -lainojen myöntämistä.

Puolueen johtaja Jarosław Kaczyński sanoo maansa taipuneen kaikkiin komission vaatimuksiin oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta.

”On aika ottaa opiksi. Koska Euroopan komissio ei täytä velvollisuuksiaan Puolaa kohtaan, Puolalla ei ole mitään velvollisuuksia Euroopan unionia kohtaan”, hän jatkoi PiS-puoluetta tukevan puolalaisen uutisportaalin haastattelussa.

Keskeinen syy kiistan eskaloitumiseen on PiS-puolueen vajoava suosio ja pelko siitä, että sen johtama koalitio menettää enemmistöasemansa ensi vuoden parlamenttivaaleissa.

Puolan inflaatio repesi heinäkuussa 15,5 prosenttiin. Tuoreessa mielipidetiedustelussa PiS-puolueen ja sen apupuolueiden muodostaman koalition kannatus jäi ensimmäistä kertaa opposition Kansalaisfoorumi-puolueen taakse sitten vuoden 2015. Heikkenevä talous on myrkkyä PiS:n kannatukselle.

Myöntyminen EU:n komission vaatimuksiin tarkoittaisi sitä, että PiS:n pitäisi peruuttaa käytännössä lähes kaikki vuoden 2015 jälkeen tehdyt oikeuslaitosuudistukset, jotka ovat olleet sen harjoittaman politiikan ytimessä.

”Tällä olisi valtavan tuhoisa vaikutus puolueen uskottavuuteen”, sanoo puolalaisen ISP-ajatushautomon johtaja Jacek Kucharczyk Politico-lehden haastattelussa.

Jarosław Kaczyński väittää, että yritys pakottaa Puola noudattamaan EU-tuomioistuimen päätöksiä on osa laajempaa salaliittoa, jonka tarkoituksena on alistaa Puola Saksan alusmaaksi.

”Me emme sovi saksalais-venäläiseen suunnitelmaan Euroopan hallitsemiseksi”, hän jyrisi.

PiS-puolueen johtaja viittasi ilmeisesti Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin vuonna 1939 tekemän hyökkäämättömyyssopimuksen salaiseen Molotov-Ribbentrop-lisäpöytäkirjaan, jossa määriteltiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiirit Euroopassa.

”Itsenäinen ja taloudellisesti, sosiaalisesti ja sotilaallisesti vahva Puola on este heidän pyrkimyksilleen.”

PiS-puolueen pääsihteeri Krzysztof Sobolewski sanoi 8. elokuuta Puolan yleisradion haastattelussa, että Puola lopettaa nyt yritykset täyttää komission asettamia ehtoja ja ryhtyy sen sijaan noudattamaan ”hammas hampaasta” -politiikkaa. Se tarkoittaa, että maa aikoo käyttää veto-oikeutta päätöksiin, joissa EU:n perussopimuksen mukaan tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Lisäksi Puola ryhtyy kokoamaan koalitiota komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin erottamiseksi ja aloittaa samalla kaikki mahdolliset oikeustoimet, joilla se yrittää pakottaa komission maksamaan Puolalle kuuluvat elvytysrahat.

Komissio on asettanut koronaelvytysmiljardien maksun edellytykseksi, että Puola peruuttaa EU:n perussopimusten vastaiset lakinsa, jotka rikkovat unionin oikeusvaltioperiaatteita.

Rikkomuksia on useita. Niistä ensimmäinen oli Puolan nykyhallituksen perustama tuomareiden nimitysviranomainen, joka on käytännössä mahdollistanut sen, että maassa nimitetään vain PiS-puolueelle uskollisia tuomareita.

Toisella päätöksellä PiS perusti korkeimman oikeuden tuomarien kurinpitoelimen, jonka tuomarit valittiin poliittisin perustein. Viranomainen lakkautettiin EU:n painostuksesta Puolan parlamentin Sejmin päätöksellä toukokuun lopussa. Opposition mukaan kysymys on kosmetiikasta, koska kurinpitoelin on tarkoitus korvata uudella ”ammatillista vastuuntuntoisuutta” valvovalla elimellä. Sen puolestaan nimittäisi Puolan presidentti Andrzej Duda, hänkin valtapuolue PiS:n jäsen.

Pahimmin Puola asettui poikkiteloin EU:n kanssa, kun sen perustuslakituomioistuin päätti viime vuonna, että Puolan EU:hun liittyessään allekirjoittamat unionin perussopimuksen määräykset ovat ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa. Puolan omat lait ovat tuomioistuimen mukaan ensisijaisia verrattuna EU-oikeuteen.

Käytännössä Puola siis ilmoitti, että se noudattaa EU:n perussopimusten sitovia määräyksiä jatkossa vain silloin, kun ne sattuvat sille sopimaan. Kaczyński vahvisti sunnuntaina, että puolalaisten tuomarien on oltava ensisijaisesti uskollisia Puolan, ei EU:n lainsäädännölle.

EU-tuomioistuin määräsi 27. lokakuuta 2021 Puolan maksamaan sakkoa miljoona euroa päivässä oikeusvaltiorikkomuksista, kunnes se ryhtyy noudattamaan EU:n oikeusvaltioperiaatteita. Sakot peritään Puolan saamista EU-tuista. Tähän mennessä sakkoa on kertynyt 287 miljoonaa euroa.

Puola vastaanotti yksin vuonna 2020 erilaisia EU-tukia 18 miljardia euroa. Maa on unionin suurin yksittäinen tuensaaja.

Puola on peruuttanut joitakin kiistanalaisia lakejaan, mutta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi heinäkuussa, että muutokset eivät ole olleet riittäviä tukirahojen maksamiseksi.

Komissiota on painostanut erityisesti Euroopan parlamentti, joka on vaatinut, ettei Puolalle saa maksaa senttiäkään EU:n koronaelvytysrahoja ennen kuin se on luopunut kaikista oikeusvaltiorikkomuksistaan ja sitoutunut aidosti allekirjoittamaansa unionin perussopimukseen.

Euroopan parlamentin S&D-ryhmän budjettivaliokunnan lehdistöedustaja Eider Gardiazabalin mukaan komissio ei saa antaa senttiäkään periksi Puolalle.

”Näkemyksemme on hyvin selkeä. Ellei Puola hyväksy täysin EU:n vaatimuksia, yhtäkään euroa ei saa maksaa.”

Gardiazabalin mukaan EU:n parlamentissa tiedetään hyvin, että Puola tarvitsee elytysrahoja, mutta EU:n arvot, mukaan lukien oikeusvaltioperiaate, ovat demokratian kulmakiviä eivätkä ole myytävänä.

”Komission tehtävänä on vahtia, että perussopimusta noudatetaan ja EU-tuomioistuimen päätöksiä kunnioitetaan.”