Fukushiman reaktorisydämet sulaneet arvioitua pahemmin - lisää vaikeuksia muttei päästöjä
Fukushiman Dai-ichi-voimalan kolmen reaktorin sydämet ovat sulaneet arvioitua pahemmin, mikä vaikeuttaa onnettomuuden jälkihoitoa. Päästöjä sulaminen ei lisää.
Kuvassa yllä Fukushiman Dai-ichi-ydinvoimalan ykkösreaktorin sisätilat. Alla saman tilan gammasäteilyn määrä. Kuva Tepco / AFP / Lehtikuva.
Ydinvoimayhtiö Tepco on myöntänyt, että maaliskuun maanjäristyksen ja tsunamin vaurioittaman ydinvoimalan kolmen reaktorin sydämet ovat sulaneet pahemmin kuin aiemmin uskottiin.
On kuitenkin yhä epäselvää, mikä on todellinen tilanne reaktorien paineastioiden sisällä. Tapahtumien kulku selvinnee vasta vuosien kuluttua.
Viimeisimpien tietojen mukaan ykkösreaktorissa oleva erityislauhdutin olisi ollut kytketty pois päältä onnettomuuden sattuessa, jolloin polttoainesauvat olisivat olleet paljaina arvoitua kauemmin. Näissä olosuhteissa reaktorisydän sulaa noin tunnissa.
Jäähdytysvettä karkaa ulos
Sydämien sulaminen tekee onnettomuuden jälkihoidosta entistäkin vaikeampaa, vaikka pelko säteilymäärien kasvusta on jo hälvennyt. Radioaktiivisia hiukkasia pääsee kuitenkin edelleen ulos reaktoreista vuotavan jäähdytysveden mukana.
Sulaminen on todennäköisesti vahingoittanut ainakin ykkösreaktorin paineastiaa, mahdollisesti muitakin. Joka tapauksessa vuodot paineastioissa aiheuttavat sen, että jäähdytysvettä karkaa tunneleihin, jotka johtavat maaperään ja mereen. Turbiinihalleista vettä kerätään koko ajan säiliöihin.
Täyttä varmuutta ei ole siitäkään, että jäähdytysvesi osuisi juuri reaktorisydämeen.
Ei Kiina-ilmiötä
Kokeellisten tutkimusten mukaan ydinvoimalan reaktorisydämen jälkilämpö riittää muodostamaan sulaneen sydämen ympärille keraamisen kuoren, mikäli sydän sulattaa tiensä betonilattian läpi maaperään. Tämä on ainakin teoriassa mahdollista kaikissa paitsi muutamissa uusimmissa reaktoreissa, joissa on käytössä niin kutsuttu sydänsieppari. Se on suunniteltu ottamaan sydämen talteen ja pitämään jälkilämmön kurissa.
Japanissa sydänsiepparilla varustettuja voimaloita ei ole.
Entä jos ytimet olisi päästetty tietoisesti sulamaan maaperään, jolloin ne olisivat koteloituneet ja radioaktiiviset päästöt jääneet keraamisen kuoren sisälle?
”Tilanne olisi tuolloin ollut vielä hankalampi. Jos sydänsiepparia ei ole, pitää tehdä kaikki mahdollinen sulamisen estämiseksi”, arvioi Säteilyturvakeskuksen ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että myös pahimmin sulanut ykkösreaktorin sydän on edelleen paineastian sisällä ainakin osittain. Näin on arvioitu mittausten perusteella.
Päästöjä huuhtoutumalla
Stukin mukaan päästöjen kannalta ei enää juuri ole merkitystä sillä, kuinka suuria vaurioita alkuvaiheessa pääsi tapahtumaan. Suurimmat päästöt syntyivät heti alkuvaiheessa, kun ytimet olivat satojen asteiden lämpötilassa. Tällöin radioaktiivisuutta levisi myös ilmaan, vaikka Tšernobylin kaltaista voimakasta räjähdystä ei onneksi tapahtunutkaan. Nyt säteilyhiukkaset kulkeutuvat ulos vain huuhtoutumalla.
Olisivatko päästöt sitten olleet pienemmät, jos reaktorisydänten sulamisesta olisi tiedetty jo alkuvaiheessa?
Tämän pohtiminen on Valtosen mukaan jälkiviisautta.
”Ulkopuolelta tilannetta on helppo arvostella. Paikan päällä jouduttiin toimimaan sen mukaan mitä tiedettiin, ja katastrofin aiheuttama sokki vaikutti varmasti myös.”
Arviointivirheenä voi Valtosen mukaan pitää kuitenkin sitä, että käytetyn polttoaineiden altaiden pelastamiseen ei lähdetty ajoissa. Aikaa siihen olisi ollut useita päiviä.
Vuodot kuriin
Voimalassa vuotojen pysäyttäminen olisi nyt Valtosen mukaan kaikkein tärkeintä. Tämä saattaa kuitenkin olla vaikeaa, jos vuotokohdat eivät ole tarkasti selvillä.
Tepco on ilmoittanut rakentavansa jäähdytysvedelle suodatusjärjestelmän, jonka pitäisi olla valmis jo kesäkuun loppuun mennessä. Sen on tarkoitus puhdistaa jäähdytysvesi vähintään 99-prosenttisesti.
Myös kiinteä jäähdytysjärjestelmä on rakenteilla. Sitä tarvitaan vielä ainakin kahden vuoden ajan.
Voimalayhtiöllä on tavoitteena saada tilanne hallintaan ja turvalliseksi vuoden loppuun mennessä. Itse reaktorit voidaan avata tutkimista varten vasta ehkä viiden vuoden kuluttua. Puhdistustöihin päästäneen aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.
Onnettomuuden jälkihoito on Tepco-yhtiölle myös taloudellinen katastrofi. Yhtiö teki maaliskuussa päättyneellä tilikaudellaan 10 miljardin euron tappion, missä ei vielä ollut mukana onnettomuuden jälkihoidon kustannuksia eikä korvauksia kotinsa jättäneille asukkaille. Toimitusjohtaja Masataka Shimizu erosi tehtävästään viikko sitten.