Filosofi Martha Nussbaum: Korkea kansantulo ei tuo demokratiaa ja yleistä hyvinvointia

demokratia
Teksti
Hannele Jäämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Demokraattinen yhteiskunta vaarantuu, kun kriittisyys katoaa. Silloin ei talouskaan menesty, väittää tunnettu filosofi Martha Nussbaum.

Martha Nussbaum

Uudessa kirjassanne Not For Profit, Why Democracy needs the Humanities väitätte, että taloudellista kriisiä suurempi ongelma on koulutuksen kriisi, koska sielläkin panostetaan nopeaa voittoa tavoitteleviin aloihin, teknologiaan ja luonnontieteisiin, humanististen aineiden ja taiteiden kustannuksella. Miksi tämä on vaarallista?

“En vastusta luonnontieteiden ja teknologian kehitystä. Mutta pelkään, että taloudellisen kilpailun pyörteissä menetetään terveelle demokratialle tärkeitä taitoja, jotka liittyvät humanistisiin aineisiin ja taiteisiin. Tällaisia ovat kyky ajatella kriittisesti, kyky kasvaa muita kunnioittavaksi maailmankansalaiseksi ja taito kehittää eettistä sympatiaa muita ihmisiä kohtaan. Näitä tarvitaan, jos pyrimme rakentavasti ratkomaan vaikeimmat globaalit ongelmamme.”

Kaikkialla tavoitellaan taloudellista kasvua terveen yhteiskunnan perustana. Tyrmäätte kuitenkin väitteen, että korkea kansantulo toisi demokratiaa ja yleistä hyvinvointi?

“Bruttokansantuotteen kasvu ei takaa poliittista liberalismia, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Apartheidin aikainen Etelä-Afrikka on yksi esimerkki, nykyinen Kiina toinen. Intiassa Gujaratin osavaltio on maan rikkain, mutta siellä vallitsee syvin jako köyhiin ja rikkaisiin. Siellä kukoistaa myös uskonnollisia ääriliikkeitä. Jos ihmisiä ei kasvateta omaan ajatteluun, he seuraavat kritiikittömästi erilaisia johtajia. Taloudellinen hyvinvointi ei palvele kansaa ilman demokratiaa eikä demokratia toimi ilman kriittisiä ja aktiivisia kansalaisia.”

Miten kasvatetaan demokratiaan kykenevä kansalainen?

“Lasta voi jo varhain ohjata loogiseen ajatteluun ja kriittisyyteen. Koulutuksella on kuitenkin ratkaiseva rooli. Tilanne on huono, jos koulu opettaa alistuvaa ja nöyrää auktoriteettien kunnioitusta. Vertaisryhmän paine on kova, lapset tekevät niin kuin muutkin.”

“Yliopistoissa pitäisi olla yleisiä opintoja, joissa keskustellaan demokraattisista arvoista. Kaikissa opinaineissa opiskelijoita pitäisi kannustaa tiukkaan, kriittiseen argumentointiin, ei vain valmistaa läpäisemään tenttejä. Harjoitustehtävissä heidät pitäisi pannaan esittämään väittämiä, joita sitten arvioidaan.”

“Oppialat jotka luonnostaan tuottavat tällaista ajattelua, kuten historia, filosofia, kirjallisuus ja muut taiteet, on pidettävä voimakkaina. Taiteet edistävät itsetuntemusta ja persoonana kasvua, ja taiteiden kautta voi nähdä asioita itsensä ulkopuolelta sekä eläytyä toisen ihmisen osaan.”

Sanotte että ihmisellä on sisäänrakennettu kyky moraaliseen myötätuntoon lajitovereitaan kohtaan.

“Kyllä. Sitä esiintyy muillakin eläinlajeilla. Se on helppoa oman ryhmän sisällä, mutta vaikeampaa on laajentaa tunne muihin, koska ihmiselle on myös ominaista pelätä vierautta, leimata ja demonisoida toisia ryhmiä. On suuri haaste laajentaa moraalista myötätuntoa. Tässä taiteella on merkittävää annettavaa.”

Olette puhunut intohimon merkityksestä elämässä. Mitä se tarkoittaa?

“Intohimo on syvä sitoutuminen johonkin itsensä ulkopuolella olevaan asiaan. Se tekee elämästä arvokasta. Kaikkien tulisi etsiä oma intohimonsa, olla rohkeita ja toimia.”

Kuka?

  • Martha Nussbaum, 63, on useita teoksia julkaissut yhdysvaltalainen filosofi
  • Kiinnostunut poliittisesta filosofiasta ja etiikasta, kuten tasa-arvokysymyksistä, ihmisoikeudeuksista ja kehitysmaiden asioista

Kuva Petri Kaipiainen