Euroopan lentorajoitukset poistuvat vähitellen - Suomi vielä kiellossa

Ilmatieteen laitos
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Icelandair-yhtiön kone lähti Glasgow’n lentokentältä kohti Reykjavikia tänään. Kuva Chris Clark / AP / Lehtikuva.


Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttama lentoliikennekaaos saattaa hellittää lähipäivinä. Eyjafjöll-tulivuori syyti maanantaina ilmakehään entistä vähemmän lentoliikenteelle vaarallista tuhkaa ja se jäi entistä alempiin ilmakerroksiin. Niinpä osa Euroopan kenttien ja ilmatilan lentorajoituksista voitiin poistaa.

Maailman vilkkain kansainvälisen liikenteen solmukohta, Lontoon Heathrow, pysyi kiinni, mutta Britannian ilmatilassa sai lentää yli kuuden kilometrin korkeudessa. Pariisin kenttä avattiin, samoin osa saksalaisista kentistä.

Tämä ilo ei kuitenkaan ulottunut Suomeen saakka. Lontoossa toimivan vulkaanisen tuhkan ennustekeskuksen VAAC:n karttojen mukaan tuhkapilvet tosin jäivät koko maanantaipäivän ajaksi Suomen eteläpuolelle.

Silti koko Suomen ilmatila pysyy ainakin tiistaiaamuun saakka kiinni lukuun ottamatta hyvän sään niin sanottujen VFR-lentosääntöjen mukaan tehtäviä lentoja alle tuhannen metrin korkeudessa. Niitä koskenut kielto kumottiin jo maanantaina.

Ilmatieteen laitos kertoo, että suomalaistutkijat suunnittelevat kuumailmapallolentoa pienhiukkasten mittaamiseksi ilmasta.

Ilmatieteen laitoksen synkkä ennuste ratkaisi

Suomen lentokenttiä operoivan Finavian lennonvarmistus-liiketoiminnan johtaja Anne Ilola selitti tilannetta maanantai-iltapäivän tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa liikenteen turvallisuusvirasto TraFi tekee jatkuvasti päätöksiä ilmatilan sulkemisesta tai avaamisesta lähinnä kolmen ennusteen avulla. Yksi on VAAC:n ennuste, kaksi tekee Ilmatieteen laitos. Jos yksikin näistä kolmesta ennakoi kohonneita tuhkapitoisuuksia, lentämistä ei sallita.

Näin siis kävi maanantaina. Ilmatieteen laitoksen ennusteet olivat VAAC:tä pessimistisemmät ja kentät pysyivät kiinni. Ilolan mukaan ilmavoimien tähän saakka tekemät mittauslennot osoittavat nimen omaan Ilmatieteen laitoksen tuhkaennusteiden pitäneen paikkansa hyvin.

Ilolan kanssa samassa tiedotustilaisuudessa esiintyi myös Finnairin lentotoiminnasta vastaava johtaja Erno Hildén. Hän sanoi yhtiönsä tukevan täysin viranomaisten päätöksiä.

Muutamat muut lentoyhtiöjohtajat ovat kärsimättömämpiä. Ainakin Lufthansan, KLM:n ja saksalaisen halpalentoyhtiön Air Berlinin taholta on arvosteltu voimakkaasti viranomaisten toimintaa ja vaadittu rajoitusten purkamista. Tähän kuoroon on yhtynyt perinteisten, suurten lentoyhtiöiden yhdistyksen IATA:n pääjohtaja Giovanni Bisignani.

Taloudelliset paineet kasvavat Suomessakin. Finnair on arvioinut kärsivänsä joka päivä noin kahden miljoonan euron tappiot. Yhtiö on peruuttanut viime torstaina alkaneen kriisin aikana 1 200 lentoa ja kyytiä vaille on jäänyt 110 000 sen matkustajaa. Maailmalla jumissa heistä on yhä 20 000. Omaa väkeä eli lentomiehistöjä eri kohtaissa on 290.

Monet muutkin kärsivät raskaita tappioita. Finavialla niiden määräksi lasketaan 600 000 – 700 000 euroa päivässä. Valtion omistaman yhtiön tulot koostuvat lähinnä laskeutumis-, matkustaja- ja ylilentomaksuista. Kaikki jäävät saamatta, kun lentoliikenne on seis.

Hildenin arvion mukaan Finnair saa Euroopan ja muut lyhyiden matkojen lentonsa pyörimään muutamassa tunnissa sen jälkeen, kun rajoitukset ovat poistuneet. Kaukokohteissa siihen menee 12 tuntia.

Katso SK:n kuvaseinällä uutiskuvat Islannista ja tuhkapilven vaikutuksista.