Puhetta pykälästä
Euroopan unionin jäsenmaiden linja Israeliin on selvästi kiristymässä, Lähi-idän tutkimuksen professori arvioi. Muutos on kuitenkin hidas, vaikka Gazan tilannetta kuvaillaan katastrofaaliseksi.
6
MIN
Euroopan unioni aikoo arvioida uudelleen Israelin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ihmisoikeuksia koskevaa artiklaa. Selkeä enemmistö unionin jäsenmaista kannatti niin sanotun assosiaatiosopimuksen uudelleenarviointia tiistaina EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa.
Jäsenmaiden ulkoministerit keskustelivat sopimuksen toisesta artiklasta, jossa todetaan EU:n ja Israelin suhteiden perustuvan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Assosiaatiosopimus on vuonna laadittu vuonna 2000. Se määrittelee EU:n ja Israelin välistä taloudellista yhteistyötä, esimerkiksi teollisuustuotteiden tullivapaata kauppaa.
Assosiaatiosopimuksen tarkastelua ehdotti toukokuun alussa Alankomaiden ulkoministeri Caspar Veldkamp kirjelmöimällä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Kaja Kallakselle. Sen jälkeen Suomi, Belgia, Ranska, Portugali ja Ruotsi kannattivat aloitetta.
Tuolloin ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kritisoi Israelia sotatoimien kiihtymisestä ja humanitaarisen avun epäämisestä gazalaisilta.
Sen jälkeen Israelin hallitus ja armeija ovat entisestään lisänneet sotatoimia. Pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut, että Israel ottaa haltuunsa koko Gazan. Valtiovarainministeri Bezalel Smotrich uhosi, että Gaza tuhotaan kokonaan ja että palestiinalaiset pakkosiirretään kolmansiin maihin.
Maanantaina Ranska, Iso-Britannia ja Kanada uhkasivat Israelia pakotteilla, mikäli suunnitelmaa ei peruta. Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Valtonen julkaisivat yhtä aikaa samanlaiset sosiaalisen median päivitykset, jossa vaaditaan Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukainen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsy perille Gazaan.
”Humanitaarista apua ei saa politisoida. Väestön pakkosiirrot ovat sotarikos eivätkä voi olla osa mitään ratkaisua”, Valtonen kirjoitti X:ssä.
Vaikutti siltä, että Suomenkin linja Israelia kohtaan tiukentuu.
EU:n ulkoasiainneuvoston tiedotustilaisuudessa Kaja Kallas kuvaili Gazan tilannetta katastrofaaliseksi. Hän kiitti Israelia alueelle parin viime päivän aikana päästetystä avusta, mutta totesi sen olevan vain ”pisara meressä”.
Kallas sanoi, että sillä aikaa kun EU valmistautuu arvioimaan yhteistyösopimuksen pykälää, Israelilla on aikaa päästää avustusrekat Gazaan. Hän mainitsi rajalla odottavan tuhansia rekkoja.
Israel päästi samana iltana 93 avustusrekkaa Gazaan, mutta YK:n mukaan yksikään niistä ei päässyt perille asti. Israelin hallitus on kertonut päästävänsä Gazaan ”minimimäärän” apua diplomaattisista syistä viestinä liittolaisilleen. Valtiovarainministeri Smotrich sanoi, että tavoite on välttää sotarikossyytteet.
Kallaksen mukaan jäsenmaat olivat yhtä mieltä siitä, että avun on kuljettava Gazaan ja että ilman painetta tilanne ei parane. Ulkoministerit olivat puhuneet myös pakotteista, mutta osa jäsenmaista vastusti niitä, eikä päätöksiä tehty.
Lue myös:
-
![]()
Israelin äärioikeisto yrittää liittää Länsirannan Israeliin ja palauttaa siirtokunnat Gazaan. Saattaa kuitenkin olla, että Yhdysvaltain tulevalle presidentille saudit ovat tärkeämpiä kuin äärijuutalaiset. ääriliikkeetIsraelin äärioikeistolle Trumpin voitto on mannaa – ”Ainutlaatuinen tilaisuus luoda uusi Lähi-itä”
9 MIN![]()
-
![]()
Israelin hallituksen siirtokunnista vastaavan ministerin Bezalel Smotrichin tavoite on muuttaa pysyvästi ”Länsirannan dna”. Lähi-itäIsraelin äärioikeisto lietsoo Gazan sodan varjossa väkivaltaa Länsirannan palestiinalaisia vastaan
8 MIN![]()
Ulkoministerien kokouksen tulos ei yllätä Lähi-idän tutkimuksen professoria Hannu Juusolaa. Juusola arveli ennen kokousta EU:n olevan vielä kaukana pakotteiden asettamisesta, koska jäsenmaat ovat niin erimielisiä Israel-politiikan suhteen.
”Ilmapiiri on kuitenkin selvästi muuttumassa, kun jopa Hollanti, joka on historiallisesti tukenut Israelia, ehdotti assosiaatiosopimuksen tarkastelua”, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Suomen valtionjohto haluaa ehkä korostaa, että juuri Suomi tuki Hollannin aloitetta, vaikka sitä tukivat monet muutkin valtiot. Esimerkiksi Espanjalla, Belgialla ja Irlannilla on huomattavasti kriittisempi linja Israeliin ja ne ovat vaatineet assosiaatiosopimuksen tarkastelua jo paljon pidempään.
”Pitkään aidalla istuneet valtiot ovat rohkaistuneet. Israelin painostamisesta on tulossa valtavirtaa, joten Suomikin aktivoituu.”
Yhdysvaltojen sana on painavampi kuin Israelin. Erityisesti nyt, kun Suomi on Naton jäsen.
”Keskeisen liittolaisen mielipide on tärkeämpi kuin asekaupoista tutun.”
Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvainen on samoilla linjoilla.
”Monella Euroopan valtiolla alkaa olla kiire puhdistaa maineensa Gazan tuhossa”, Tarvainen sanoo.
Aika on nyt otollisempi kritiikille kuin aiemmin.
”Trumpin Lähi-idän kiertue oli pieni keskisormi Israelille, missä presidentti jätti vierailematta.”
Tähän saakka EU on antanut Yhdysvalloille johtajuuden lännen Israel-linjan määrittelyssä, Tarvainen sanoo.
”EU on suostunut toimimaan vain siten, ettei tule keikuttaneeksi Yhdysvaltoja.”
Huhti-toukokuussa Lähi-idän tutkijat ja entiset ministerit yli puoluerajojen ovat kritisoineet mediassa Suomen valtionjohdon hiljaisuutta Israelin sotatoimien suhteen. Professori Hannu Juusolan mukaan on aivan selvää, että Suomi on pysynyt hiljaa.
”Mutta onko Suomi ollut erityisen hiljaa, on vähemmän selvää, koska EU:n sisällä moni muukin valtio on ollut hiljaa.”
Esimerkiksi Saksa, Unkari, Itävalta ja Tšekki.
”Ne ovat ymmärtäneet Israelin politiikkaa vielä Suomeakin enemmän.”
Suomi ei ole aina äänestänyt YK:n tulitaukoa vaativissa päätöslauselmissa tai ottanut osaa näkyviin kannanottoihin. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota toisin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Norja.
”Niinpä Suomi kuuluu EU:n keskikaartiin”, Juusola sanoo.
Esimerkiksi Irlannissa koetaan voimakasta yhteenkuuluvuutta palestiinalaisten kanssa, koska myös irlantilaisilla on kokemusta kolonialismista, Juusola sanoo.
”Suomessa taas osa väestöstä ymmärtää Israelia, joka on ikään kuin samalla lailla suuren uhan ympäröimä arabimaiden keskellä.”
Ylen kyselytutkimuksessa 60 prosenttia suomalaisista ei hyväksynyt Israelin sotatoimia Gazassa. Juusola ei osaa sanoa, miksi juuri Suomi ei ota tiukempaa kantaa, vaikka kansalaisyhteiskunnasta paine kasvaa.
Perinteisesti vasemmistovoittoiset hallitukset ovat olleet Israel-kriittisempiä, vaikka Gazan tilanne on järkyttänyt myös yli puoluerajojen. Toisekseen Suomi seuraa isojen EU-maiden, kuten Saksan linjaa.
”Suomessa on tavattoman varovainen poliittinen kulttuuri, jossa ei haluta ottaa kantaa vaan jättäydytään mieluummin konfliktien ulkopuolelle”, Juusola sanoo.
”Ruotsalaisten tai norjalaisten käsitys omasta roolistaan maailmassa on paljon aktiivisempi kuin suomalaisten.”
Suomen Israel-linjaa ei pitäisi verrata muihin Euroopan Unionin valtioihin, kun puhutaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tutkija Antti Tarvainen sanoo.
”EU:n jäsenvaltiot toimittavat Yhdysvaltojen jälkeen eniten Israelin tarvitsemia sotilastarvikkeita Gazaan”, hän sanoo viitaten komission entiseen varapresidenttiin Josep Borrelliin, joka kritisoi hiljattain unionia siitä, ettei se lopeta asevientiä ja yhteistyötä Israelin kanssa.
Tarvaisen mukaan valtion edistyksellisyyttä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista tulisi tarkastella suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja tuomioistuinten päätöksiin eikä verrata, tekeekö joku toinen valtio vielä vähemmän.
EU on aktivoitunut nyt siksi, että Israel esti täysin humanitaarisen avun Gazaan ja paljasti sotasuunnitelmansa.
”Se on massamittakaavan etninen puhdistus”, Tarvainen sanoo. ”Israelin suhdetta palestiinalaisalueisiin tutkineet ovat sanoneet jo pitkään, ettei Israel käy perinteistä sotaa Gazassa, vaan sillä on ihan muut tavoitteet. Nyt ne on sanottu ääneen.”
Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan Gazan kuolonuhrien määrä on noin 45 000, mutta useiden kansainvälisten tutkijoiden mukaan luvut ovat pahasti alakanttiin, ja kuolleita on jo ainakin yli 70 000. Israelilaisia on kuollut vajaa 2 000.
Tarvainen toivoo, että humanitaarinen apu päästetään alueelle YK:n eikä Israelin ehdoin.
”Israelin ehdotus sulloa valtaosa palestiinalaisista Egyptin rajan tuntumaan pieniin ’humanitaarisiin keskuksiin’ tarkoittaa käytännössä täyteen pakattuja ja elinkelvottomia vankileirejä, joissa ruokaa saisi vain Israelin armeijan valvonnan alla.”
Järjestely mahdollistaisi Israelille täyden vallan ajaa palestiinalaiset pois ja ottaa alueen haltuun pysyvästi. Siihen EU:n oli pakko reagoida, Tarvainen sanoo.
”Mutta se on liian vähän liian myöhään. Ruokaa, vettä, lääkkeitä ja energiaa on evätty alueelta jo vuosien ajan, kun Gaza on ollut saarrettuna. Perusteet EU:lle toimia ovat olleet olemassa jo pitkään.”