Valtonen: Suomi haluaa keskustella EU:n Israel-sopimuksesta Gazan saarron vuoksi 

Alankomaat ja Suomi ehdottavat, että Israelin ja Euroopan unionin välistä assosiaatiosopimusta ”tarkasteltaisiin ihmisoikeusnäkökulmasta”. Asia nousi esille EU:n ulkoministerien epävirallisessa tapaamisessa keskiviikkona ja torstaina. 

Vuonna 2000 solmittu assosiaatiosopimus määrittelee pelisäännöt poliittiselle ja taloudelliselle yhteistyölle EU:n ja Israelin välillä. EU on Israelin tärkein kauppakumppani, ja sopimuksessa on esimerkiksi vapautettu teollisuustuotteiden kauppa tulleista sekä muista rajoituksista.  

”Suomi tukee Alankomaiden aloitetta. Gazan täysi saarto sekä humanitaarisen avun estäminen nälkää näkeville ja lapsille on avun ’politisointia’. Se on vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta, eikä sellaista saisi tapahtua”, ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoi toimittajille torstaina ministeritapaamisen yhteydessä Puolassa. 

Assosiaatiosopimuksesta on määrä käydä keskustelua ulkoasiainneuvoston kokouksessa 20. toukokuuta. Valtonen sanoi toivovansa keskustelua muistakin toimista, joilla EU voisi edistää panttivankien vapauttamista sekä pysyvän tulitauon ja lopulta kahden valtion mallin saavuttamista. 

Keskustelu assosiaatiosopimuksesta alkoi tällä viikolla, kun Alankomaiden ulkoministeri Caspar Veldkamp kirjelmöi aiheesta EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Kaja Kallakselle. 

Veldkamp kertasi torstaina toimittajille pyytäneensä kirjeessä, että assosiaatiosopimusta tarkasteltaisiin nimenomaan ”ihmisoikeusnäkökulmasta” sen 2. artiklaan viitaten. Artiklassa muun muassa todetaan, että EU:n ja Israelin väliset suhteet perustuvat ”ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen” ja että nämä periaatteet ohjaavat niiden ”sisäistä ja kansainvälistä politiikkaa”. 

Viime vuonna Espanja ja Irlanti pyysivät Euroopan komissiota keskeyttämään sopimuksen toimeenpanon, sillä niiden mukaan Israelin hyökkäys Libanoniin rikkoi juuri kyseistä artiklaa. 

”Kannan suurta huolta Gazan kaistan jatkuvasta saarrosta sekä Israelin turvallisuuskabinetin päätöksistä kiihdyttää sotatoimia. Nämä huolet ovat myös laajasti jaettuja Euroopan maiden kesken”, Veldkamp sanoi. 

Hän sanoi tuoneensa kirjeessä esiin myös sen, että äärijärjestö Hamasin olisi laskettava aseensa eikä järjestöllä voisi olla tulevaisuutta Gazan kaistan hallinnassa. 

”Tämä oli reilu ja tasapainoinen näkemys. Mutta tässä hetkessä on hyvä osoittaa, että olemme huolissamme tästä jatkuvasta saarrosta sekä Israelin sotatoimien kiihtymisestä.” 

Gazan sota alkoi lokakuussa 2023, kun Hamas ja muut äärijärjestöt hyökkäsivät Israeliin tappaen liki 1 200 ihmistä. Israelin sen jälkeen aloittamissa sotatoimissa Gazassa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä. 

Tilanne on jatkunut siis yli puolentoista vuoden ajan. Sotatoimet alkoivat kiihtyä jälleen maaliskuussa alkuvuoden aselevon jälkeen, ja viikonvaihteessa sotakabinetissa hyväksytty suunnitelma pitää israelilaismedian mukaan sisällään muun muassa alueiden valtaamista ja haltuunottoa sekä ihmisten pakkosiirtoja. Israel on estänyt myös humanitaarisen avun kuten ruuan ja lääkkeiden toimitukset Gazaan. 

Korkea edustaja Kaja Kallas sanoi torstaina ministeritapaamisen tiedotustilaisuudessa, ettei EU hyväksy väestön pakkosiirtoja ja että se vaatii humanitaarisen avun pääsevän perille Gazaan.