Talous kuumentaa tunteet

Toimittaja Robert Sundman kertoo, mikä hallitsi politiikan viikkoa ja mitä kuplii pinnan alla.

4 MIN

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?
Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Keskustelu kävi kuumana hallituksen taloustavoitteista ja niiden lipumisesta yhä kauemmaksi. Ylen A-studion penkeillä kohtasivat ensin maanantaina Sofia Virta (vihr) ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) sekä keskiviikkona Antti Lindtman (sd) ja pääministeri Petteri Orpo.

Maanantaisessa ohjelmassa väännettiin erityisesti sosiaalipuolen leikkauksista ja järjestöjen rahoituksesta, keskiviikon lähetyksessä taas laajemmin hallituksen julkisen talouden hoidosta. Hallitus piti viimeisen kehysriihensä viime viikolla.

Oppositiopuolueet jättivätkin torstaina hallitukselle yhteisen välikysymyksen ”hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta”. Kyseessä on vaalikauden 18. välikysymys. Välikysymyksiä on nyt jätetty enemmän kuin Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallituksille.

Valtiovarainministeriö (VM) arvioi torstaina, että Suomen talouden toipuminen viivästyy edelleen ja talous kasvaa vuonna 2026 jälleen odotettua heikommin. Ministeriön mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvaisi tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Talouden toipuminen viivästyy VM:n mukaan Lähi-idän kriisin ja erityisesti öljyn hinnan nousun vuoksi.

Julkisyhteisöjen alijäämä syvenisi tänä vuonna 4,6 prosenttiin. Tätä selittää paitsi kituliaampi kasvu myös hävittäjähankinnat ja hidastunut sopeutustahti. Esimerkiksi EU:n taloussäännöt lähtevät siitä, että alijäämän tulisi olla korkeintaan 3 prosenttia.

Ministeriön arvion mukaan alijäämä pysyy 4,6 prosentissa vuoteen 2029 saakka, mutta on tämänkin jälkeen yli 4 prosenttia puolustus- ja korkomenojen vuoksi. Julkinen velka nousee ministeriön mukaan yli 91 prosenttiin bkt:sta tänä vuonna. Vuonna 2030 velkasuhde olisi jo yli 99 prosenttia.

Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina myös EU:lle toimitetun edistymisraportin. Se sisältää muun muassa tietoa toimista, joihin Suomi on ryhtynyt liiallisen alijäämän korjaamiseksi.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Eduskunnassa aloitti torstaina uusi kansanedustaja, kun Anne-Mari Virolainen nousi kokoomuksen ryhmään Saara-Sofia Sirénin saatua vapautuksen kansanedustajan tehtävästä. Sirén siirtyy Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtajaksi.

Virolainen on kertonut jo tiedotusvälineille, että hänkin anoo vapautusta tehtävästä. Hän työskentelee tällä hetkellä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Vapautuksesta päättää muodollisesti eduskunta, minkä vuoksi Virolaisen oli otettava paikka vastaan. Mikäli ero myönnetään, nousee hänen tilalleen Pertti Hemmilä.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä, joka mahdollistaa jatkossa vuoden mittaiset perusteettomat määräaikaiset työsopimukset. Valiokunnassa esitystä muokattiin hallituksen aiemmin tekemän vastaantulon mukaisesti. Oppositiopuolueet arvostelivat esitystä näistä muutoksista huolimatta.

Tämä kuplii pinnan alla

Natossa harkitaan vuosittaisista huippukokouksista luopumista, kertoo uutistoimisto Reuters. Syynä on erityisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Jo aiemmin useissa taustakeskusteluissa diplomaattien kanssa on esiintynyt pelkoa siitä, että huippukokouksista tulee Trumpin ympärillä pyöriviä näytöksiä. Tällöin pääpaino on presidentin lepyttelyllä ja hänen mediashow’llaan, ei niinkään itse asioilla.

Trump on purkanut jälleen pettymystään Natoon ja Yhdysvaltain eurooppalaisiin liittolaisiin, kun ne eivät ole presidentin mukaan olleet riittävästi avuksi Lähi-idässä. Uutistoimistojen mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriössä on pohdittu esimerkiksi Espanjan Nato-jäsenyyden jäädyttämistä.

Monikaan pohdituista rangaistuksista ei sovi yhteen Naton virallisten sääntöjen kanssa.

Viikon luku

69 prosenttia. Niin moni arvioi ”maamme asioiden” kulkevan tällä hetkellä väärään suuntaan, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta mielipidetiedustelusta. Pessimistisyys on noussut aiemmista arvioista. Esimerkiksi vielä syksyllä 2024 vastaava lukema oli 58 prosenttia.

Huomionarvoista on, että myös pääministeripuolue kokoomuksen kannattajien arviot ovat synkentyneet. Vielä viime syksynä 62 prosenttia kokoomuslaisista katsoi maamme olevan menossa oikeaan suuntaan. Nyt vastaava lukema on 33 prosenttia.

Eri puolueiden kannattajista optimistisin näkemys on perussuomalaisilla. Heistä 40 prosenttia katsoo maamme menevän nyt oikeaan suuntaan.

Kurkistus ensi viikkoon

Eduskunta käy tiistaina lähetekeskustelun ajankohtaisselonteosta, joka käsittelee ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosta. Keskiviikkona puidaan puolestaan hallituksen tuoretta julkisen talouden suunnitelmaa (JTS), josta päätettiin kehysriihessä.

Torstaina Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier tekee työvierailun Suomeen yhdessä puolisonsa Elke Büdenbenderin kanssa. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Alexander Stubb.