Erdoganin Nato-vaatimusten päämaali on Yhdysvallat: ”Pelkät Suomen ja Ruotsin toimet tuskin riittävät Turkille”

Turkin ulkopolitiikalle on ollut tyypillistä käydä kauppaa intresseistään. Presidentti Joe Biden on todennäköisesti valmis neuvottelupöytään.

Turkki
Teksti
Sanni Koivuniemi

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turkin asettuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien tielle on viesti ennen kaikkea Yhdysvalloille, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Maria Annala

Vaikka Turkki on osoittanut vaatimuslistan Suomelle ja Ruotsille, tilanteen ratkeaminen vaatii Yhdysvalloilta halua käydä kauppaa presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa.

Yhdysvalloilla ja Turkilla on pitkään ollut erimielisyyksiä etenkin Syyriasta. Yhdysvallat ei hyväksy Turkin sotatoimia, kun taas Turkkia hiertää Yhdysvaltojen tuki Syyriassa toimiville kurdijoukoille. Yhdysvallat eivät myöskään ole tyytyväisiä Turkin nykyjohtoon ja demokratian tilaan.

”Jos Yhdysvallat ei haluaisi löytää tilanteeseen ratkaisua, Turkille tuskin riittäisivät pelkät Suomen ja Ruotsin toimet”, Annala sanoo. 

Presidentti Erdogan ilmoitti perjantaina 13. toukokuuta, ettei näe Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia myönteisenä asiana. Erdogan toisti maanantaina 16. toukokuuta, ettei aio hyväksyä hakemuksia, ja että Suomen ja Ruotsin on turha matkustaa Turkkiin neuvottelemaan asiasta. Toisaalta Erdoganin tiedottaja rauhoitteli viikonloppuna, ettei Turkki aio estää Nato-jäsenyyttä. 

Suomelle ja Ruotsille kohdistetut vaatimukset liittyvät pääosin Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon, joka on Turkissa, EU:ssa ja Yhdysvalloissa luokiteltu terroristijärjestöksi. Turkki on käskenyt Suomea ja Ruotsia katkaisemaan PKK:hon liittyvän tuen ja yhteydet sekä palauttamaan PKK:n jäseniä Turkkiin. 

Kurdikysymys on Turkille tärkeä. Se ei hyväksy kurdien asemaa maan vähemmistönä, ja on pyrkinyt turkkilaistamaan kurdiväestöä.

Turkki on kertonut vaatineensa Suomea ja Ruotsia luovuttamaan yhteensä 33 henkilöä, joilla on sen mukaan terroristiyhteyksiä. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan kyseessä on todennäköisesti vanha, vuonna 2017 Timo Soinille (sin) toimitettu lista.

Lisäksi Turkki on edellyttänyt siihen kohdistettujen asevientikieltojen poistamista. Suomi jäädytti lukuisten muiden maiden tavoin aseviennin Turkkiin vuonna 2019 Turkin Syyriassa tekemien sotatoimien takia.

Bloomberg-uutistoimiston turkkilaisten viranomaislähteiden mukaan Turkki vaatii myös Yhdysvalloilta pakotteiden poistamista ja PKK:n tuen lopettamista. Sen suorin Yhdysvalloille tekemä vaatimus on F-35-hävittäjäohjelmaan pääseminen. Turkki suljettiin ohjelmasta vuonna 2019, kun se osti Venäjältä S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Bloombergin mukaan Turkki hyväksyisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, jos pääsee ohjelmaan takaisin.

Yhdysvallat on todennäköisesti valmis tekemään Turkille myönnytyksiä, Yhdysvaltojen politiikkaan erikoistunut Annala sanoo.

”Yhdysvallat kokee olevansa uuden kylmän sodan asetelmassa. Heidän on tavallaan pakko alkaa neuvottelemaan, koska olisi suuri arvovaltatappio ja Putinin voitto, jos Turkki pääsisi estämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.”

Yhdysvalloille on tärkeää ratkaista asia diplomaattisin keinoin, koska Turkki on sen Nato-liittolainen. 

Annala arvioi, että etenkin hävittäjien osalta maat voivat päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. 

”Yhdysvalloilla voi olla mahdollisuus painostaa hävittäjäasiassa, koska asian pieleen meneminen olisi Turkille iso pettymys.”

Annalan mielestä myös PKK:sta maat voisivat löytää sovintovaraa, koska Yhdysvallatkin pitää sitä terroristijärjestönä. Asiasta ei olla niin eri mieltä, kuin Turkki on esittänyt.

Yhdysvallat voisi esimerkiksi jyrkentää kieltä, jota kurdijärjestöistä käyttää. Annala ei usko, että Yhdysvallat palauttaisi ihmisiä Turkkiin tai vaatisi sitä Suomelta ja Ruotsilta.

Yhdysvaltojen sisäpolitiikan ei pitäisi Annalan mukaan olla myönnytysten esteenä. Vaikka demokraattien ja republikaanien välit ovat hyvin tulehtuneet, on Naton laajentumisesta vallinnut harvinaisen selkeä yksimielisyys, ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin hallinto on siihen hyvin sitoutunut.

Yhdysvallat vaikuttaa Annalan mukaan luottavaiselta neuvottelujen suhteen. 

”Toki Erdogan on hyvin arvaamaton. Se tekee tilanteesta Suomen osalta jännittävän, kun ollaan vähän pelinappulan roolissa.”

Kokonaan Yhdysvaltojen varaan Suomi ja Ruotsi eivät voi heittäytyä, vaan maiden on varauduttava neuvottelemaan Turkin kanssa myös itse. Toni Alaranta arvioi, että maista vaikeampi tilanne on Ruotsilla.

Turkin politiikkaan erikoistunut Alaranta ei yllättynyt Erdoganin ulostulosta. 

Turkin ulkopolitiikalle on ominaista tuoda omia intressejä neuvottelupöytään, käydä kauppaa ja ”lypsää” niillä, Alaranta kertoo.

”Olen jo aiemmin arvellut, että todennäköisesti Turkki hyväksyisi Suomen Nato-jäsenyyden, mutta haluaa vastapalveluksia. Perustuen siihen, että tällaista ulkopolitiikkaa on harrastettu ennenkin.”

Vuoden 2015 pakolaiskriisin takia EU:n ja Turkin välille solmittu pakolaissopimus on yksi esimerkki Turkin neuvottelutavasta. Sopimuksen ehtona Turkki vaati EU:ta edistämään sen jäsenyysneuvotteluja ja viisumivapautta. Sopimus on EU:lle tärkeä, ja sen nojalla esimerkiksi Turkin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotatoimiin Syyriassa on ollut vaikeampi puuttua. Turkki on jatkuvasti uhkaillut sopimuksen purkamisella. Vuonna 2020 se avasikin rajansa Kreikkaan kulkeville pakolaisille.

Myös Natossa Turkki on aiemminkin käyttänyt veto-oikeuttaan estääkseen itselleen epämieluisia toimia. Turkki muun muassa esti Naton ja Itävallan yhteistyön vuonna 2017, koska Itävalta oli vastustanut Turkin EU-jäsenyyttä.

Erityisesti toimintatapa on vahvistunut vuonna 2014 alkaneella Erdoganin presidenttikaudella. Alarannan mukaan Erdogan on aktiivisesti etsinyt tilanteita, joissa voi luoda länsimaiden kanssa konfliktia.

”Sillä hän pyrkii vahvistamaan sisäpoliittista asemaansa.”

Autoritaarisena johtajana Erdoganilla on vain vähän kyseenalaistajia. Turkin päätökset tekee käytännössä yksi mies.

Suomen ja Ruotsin valtiojohdoille Turkin toiminta saattoi kuitenkin olla yllätys. Aiemmin esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd) ja ulkoministeri Haavisto ovat kertoneet julkisuuteen, että Turkin suhtautuminen Suomen hakemukseen on ollut positiivista.

”Suomen ja Ruotsin hakemukset ovat Turkillekin uusi asia, ja nyt siellä on ollut reilu kuukausi aikaa miettiä, miten tilannetta voisi hyödyntää”, Alaranta sanoo. 

Muut Nato-maat ovat asettuneet vahvasti Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolelle. Edessä voi jopa olla tilanne, jossa Turkin ja lännen suhteet kriisiytyvät. 

Suurempaa huolta ei Alarannan mukaan kuitenkaan tarvitse nähdä. Turkin toiminta tulee todennäköisesti hidastamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia, mutta ei estä sitä. 

”Nyt täytyy ymmärtää, että Nato-prosessi ei ole vain allekirjoittamista. Suomi ei voi tehdä mitään nopeita lehmänkauppoja.”