Daniel Cohn-Bendit: "EU yhä valmis ilmastojohtajaksi"
”Kööpenhaminan ilmastokokouksen onnistuminen riippuu nyt Barack Obamasta”, sanoo Euroopan vihreiden johtaja Daniel Cohn-Bendit.
Olennaista on, mitä Obama ja Kiinan johto todella päättivät alkuviikosta Pekingissä, sanoo Daniel Cohn-Bendit. Kuva Thierry Monasse / AP / Lehtikuva
Maailmaa sitova ilmastosopimus lykkääntyy ainakin ensi vuoteen.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ehdotti Apec-maiden kokouksessa viime viikonloppuna, että Kööpenhaminassa tehdään maailman päästöjen vähentämisestä vain poliittinen sopimus.
”5-8-sivuinen, kieleltään tarkka ja ymmärrettävä poliittinen sopimus”, kansainvälisen ilmastokokouksen isäntämaan ministeri täsmensi.
Jo pidempään on ollut tiedossa, ettei juridisesti sitovaa ilmastosopimusta saada kokonaan valmiiksi Kööpenhaminan kokouksen aikana joulukuussa.
Singaporessa Rasmussenin ehdotusta tukivat USAn presidentti Barack Obama sekä
useat muut maailman johtajat.
”Ratkaisevaa on nyt se, miten kunnianhimoisen poliittisen sopimuksen Obama haluaa saadaan Kööpenhaminassa aikaan”, Euroopan parlamentin vihreiden ryhmän puheenjohtaja Daniel Cohn-Bendit sanoo Suomen Kuvalehdelle.
”Olennaista on, mitä hän ja Kiinan johto ovat keskustelleet ja päättäneet päästöjen vähentämisestä alkuviikosta Pekingissä.”
”EU on pelannut pokeria”
YK:n kansainvälistä ilmastokokousta on pidetty ratkaisevana taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Sen tavoitteena on ollut pitää maapallon lämpötilan nousu alle kahdessa asteessa.
Alun perin Kööpenhaminassa oli tarkoitus saada aikaan kaikkia allekirjoittaneita sitova sopimus maailman päästöjen leikkaamisesta vuodesta 2012 alkaen. Silloin päättyy Kioton sopimus.
Neuvottelut ovat takkuilleet pitkin matkaa. Edelleen vallitsee erimielisyys muun muassa siitä, kenen pitäisi vähentää päästöjä, ja kuinka paljon.
Maailman suurimmat kasvihuonekaasujen tuottajat ovat tällä hetkellä Kiina ja Yhdysvallat. Cohn-Benditin mukaan Obama on myös yksi ilmastosopimuksen viivästymisen pääsyyllisistä.
”Hänhän ei saa ilmasto- ja energialakejaan senaatissa eteenpäin ennen kuin terveydenhoitolakipaketti on hyväksytty”, Cohn-Bendit muistuttaa.
Rasmussenin ehdottamat ”kaksiportaiset” neuvottelut antaisivat maailman johtajille lisäaikaa löytää ilmastosopu.
Jos poliittinen sopimus syntyy, se toimii kansainvälisen sitovan sopimuksen pohjana. Jotta sopimus olisi kunnianhimoinen, maailman johtajien pitäisi päästä joulukuussa sopuun sekä yhteisistä päästövähennystavoitteista että rahoituksesta.
Neuvoteltavaa riittää: myös kehitysmaiden velvoitteet ilmastotalkoissa ovat edelleen auki.
”EU:han on pelannut kehitysmaiden kanssa pokeripeliä”, Daniel Cohn-Bendit kritisoi ilmastoneuvotteluita.
”Se on pantannut tietoa rahoituksesta, jolloin kehitysmaatkaan eivät ole halunneet kertoa omista päästötavoitteistaan.”
Köyhät maat kärsivät
Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestöön kuuluvat Apec-maat olivat Singaporessa harvinaisen yksimielisiä siitä, että Kööpenhaminan neuvottelutavoitteet olivat alun perinkin epärealistisia.
Ne hylkäsivät tavoitteen puolittaa päästöt vuoteen 2050 mennessä.
”Jos me kirjaamme tämän tavoitteen Apec-kokouksen lausuntoon, uskon, että se keskeyttää neuvotteluprosessin”, Kiinan ulkoministeriön edustaja sanoi Singaporessa.
Maailman väkirikkain maa ei ole luvannut sitoutua mahdollisen kansainvälisen ilmastosopimuksen päästövähennyksiin. Yhdysvallat on luvannut vähentää päästöjään alle kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Monet maat odottavat Yhdysvaltojen ilmastolakien valmistumista ennen päätöstään.
Euroopan unionin tavoitteena on, että teollisuusmaat vähentävät päästöjään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
”Tavoite on edelleen täysin realistinen”, Cohn-Bendit arvioi pari viikkoa ennen kokousta.
”EU olisi voinut tosin luvata enemmän tukea kehitysmaille, jotta ne selviytyvät ilmastonmuutoksen tuomista vaikeuksista.”
Lokakuussa Eurooppa-neuvosto päätti, että kehitysmaat tarvitsevat teollisuusmailta sata miljardia euroa tukea vuosittain taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Päätös pakottaa myös muut teollisuusmaat, esimerkiksi Yhdysvallat, pistämään neuvottelupöytään oman rahoitusehdotuksensa.
Viimeisin ilmaston lämpenemisestä kärsivä maa on keskiamerikkalainen El Salvador, jossa tulvat kasvattavat joka päivä ilmastopakolaisten määrää.
Monet maailman köyhät maat ovatkin vaatineet sitovaa ilmastosopimusta jo joulukuun kokouksessa.
”EU ei ole luovuttanut”
Tanska on kutsunut Kööpenhaminaan 7.-18. joulukuuta 191 valtion päämiehet. Presidentti Obama sanoi viime viikolla, että hän osallistuu kokoukseen, jos kansainvälisen sopimuksen syntyminen vaatii hänen läsnäoloaan.
Mutta saadaanko nyt kasaan vain tynkäsopimus alkuperäisestä tavoitteesta? Onko Euroopan unioni joutunut antamaan jo vähän periksi?
”Ei EU ole millään tavalla luovuttanut. Se etenee aivan niin kuin Eurooppa-neuvosto on päättänyt”, vakuuttaa suomalainen EU-lähde.
Myös Daniel Cohn-Bendit uskoo, että EU pystyy yhä olemaan maailman ilmastoveturi Kööpenhaminassa.
”Kyllä pystyy, jos se vain haluaa sitä.”