Belgia jakautuu kahtia - hajoaako maa hallitusneuvotteluihin?
Belgialainen kieliriita. Flaamilaisalueella kylteistä on tärvelty ranskankieliset tekstit. Kuva Matthew Busch / AP / Lehtikuva.
Belgia aloittaa ensi viikolla puolivuotisen EU:n puheenjohtajakautensa sekavassa tilanteessa. Maalla ei ole uutta hallitusta.
Poliittinen päätöksenteko on ollut lähes halvaantuneena yli kolme vuotta. Kansallismielisen N-VA-flaamipuolueen voitto kaksi viikkoa sitten pidetyissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa sekoitti pakkaa entisestään.
”Puolueen menestyksen taustalla on kieliriitojen lisäksi myös belgialaisten täydellinen pettymys niin sanottuihin perinteisiin puolueisiin”, Le Monde -sanomalehden Belgian-kirjeenvaihtaja Jean-Pierre Stroobants analysoi.
N-VA:n johtaja, 39-vuotias Bart De Wever aloitti tällä viikolla hallitusneuvotteluiden tunnustelijana.
Toisella puolella pöytää istuu muun muassa ranskankielisen sosialistipuolue PS:n johtaja Elio Di Rupo. Hän oli vaalien toinen voittaja, ja Di Ruposta veikkaillaan maan seuraavaa pääministeriä.
”He ovat kumpikin radikaaleja ja tulevat poliittisesti täysin vastakkaisilta puolilta. He eivät tunne lainkaan toisiaan. Mutta voi olla, että tapahtuu ’ihme’, ja he saavat aikaan sen, mihin muut eivät ole kyenneet. Tämä on viimeinen mahdollisuus neuvotella”, Stroobants sanoo.
Hän on hiljattain julkaissut Belgian kieliriitoja käsittelevän kirjan Belgique, Laboratoire de la désunion européenne (Belgia – Eurooppalaisen hajaannuksen laboratorio).
Mitä tekee äärilaita?
Stroobants uskoo, että Flanderin itsenäistymistä ajavan N-VA:n vaalivoitto on askel kohti uudenlaista valtiojärjestelmää Belgiassa. Tämä uusi järjestelmä on yksi niistä asioista, joista De Weverin ja Di Rupon on tarkoitus neuvotella.
”Onko se valtioliitto, niin kuin De Wever toivoo, jalostettu liittovaltio, niin kuin ranskankieliset haluavat, vai kahtia jakautunut Belgia? Vaihtoehdot ovat vielä avoinna”, Stroobants arvioi.
De Wever on ajanut julkisuudessa maltillista kahtiajakoa. Samalla hän on puhunut Belgian liittovaltion ”haihtumisesta” ajan kuluessa.
”Yhtenä päivänä huomaamme, ettei liittovaltiolla ole enää syytä olla olemassa”, De Wever uskoo – ja toivoo.
N-VA ja PS ovat täysin eri linjoilla myös tulevan hallituksen talousohjelmasta. De Wever on ehdottanut 22 miljardin euron säästöohjelmaa, Di Rupo on toivonut budjettiin seitsemän miljardin lisäystä. Belgia on euroalueen kolmanneksi velkaantunein maa.
Kiistakysymys on myös se, kuinka paljon vauraamman Flanderin pitää tukea köyhempää Valloniaa.
Stroobants uskoo, että neuvottelut voivat onnistua, jos kumpikin osapuoli tekee kompromisseja, eikä De Wever joudu kannattajiensa radikaalisiiven yliajamaksi.
Matalan profiilin kausi
Myös Di Rupon tilanne on erittäin vaikea. Jos hänelle avautuvat pääministerinasunnon ”Kuudentoista” ovet Rue de la Loilla, hänestä tulee ensimmäinen ranskankielinen johtaja Belgiassa yli 30 vuoteen.
”Jos hän onnistuu siinä ja saa aikaan sopimuksen De Weverin ja muiden flaamin- ja ranskankielisten puolueiden kanssa hallituskoalitiosta, hänestä tulee toisen maailmansodan jälkeisen Belgian suurimpia poliitikkoja”, Stroobants sanoo.
Bart De Wever on toivonut, että maan uusi hallitus voisi aloittaa työnsä 1. syyskuuta.
Suuri kysymys Brysselissä on, miten kriisi vaikuttaa Belgian EU-puheenjohtajakauteen. Stroobants sanoo, että Belgia on valmistellut kautensa hyvin ja aikoo hoitaa sen matalalla profiililla.
Nyt jatketaan jo aloitettuja hankkeita, kuten rahoitusmarkkinoiden valvontajärjestelmän uudistustyötä sekä Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa.