Löytyikö Venuksesta elämän henkäys? Mikrobin sormenjälki havaittiin polttavan planeetan ilmakehässä

Ainoa tutkijoiden tuntema luonnollinen selitys naapuriplaneetan ilmakehästä havaitulle kaasulle on mikrobien toiminta.

avaruus
Teksti
Lassi Lapintie

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Elämän etsintä maapallon ulkopuolisesta Aurinkokunnasta on tähän asti keskittynyt naapuriimme Marsiin, mutta maailmankaikkeudella on tapana yllättää tutkijansa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäinen vieraan planeetan elämänmuoto saattaakin Marsin sijaan löytyä ääriolosuhteistaan tunnetulta Venukselta, jonka varaan harvempi tutkija oli pannut toivoa.

Maanantaina 14. syyskuuta julki tulleessa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi Venuksen ilmakehästä merkkejä kaasusta nimeltä fosfiini, joka on fosforin ja vedyn yhdiste. Nykytieteen käsitysten mukaan tätä kaasua voisi kiviplaneetalla muodostua vain elävien, hapettomassa ympäristössä elävien mikrobien tuotteena.

Mikrobien ohella kyseistä kaasua on luonut lähinnä ihminen laboratorioissa ja teollisuudessa, minkä lisäksi sitä muodostuu Jupiterin ja Saturnuksen kaltaisten kaasujättiläisten sisustassa. Mikään elämään liittymätön luonnollinen prosessi ei kiviplaneetalla tiettävästi pysty kyseistä yhdistettä luomaan – ainakaan nyt havaituissa määrissä.

 

Venuksen pinta on erittäin kuuma pätsi, jossa lyijykin virtaa veden lailla eikä minkään elämän pitäisi olla mahdollista. Syynä tälle on omaa luokkaansa oleva kasvihuoneilmiö, jonka vuoksi Venus on kuumempi kuin Aurinkoa lähempänä oleva Merkurius.

Ennen kiihtynyttä kasvihuoneilmiötä Venuksen arvellaan olleen Maan kaltainen planeetta, jolla oli ehkä nestemäisiä meriä.

Jos planeetalta löytyy nykyisin elämää, se voikin olla jäänne tuolta menneeltä aikakaudelta, arvelee löydöksen suhteen skeptinen astrobiologi Penelope Boston National Geographic-lehdelle.

”Nykyisin se on helvetillinen pätsi, joten kuinka paljon siitä menneisyydestä on voinut jäädä jäljelle”, Boston pohtii.

 

Jotkut tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet jo ennen tuoretta havaintoa, että planeetan ilmakehässä lämpötila voi olla suotuisampi mahdolliselle mikrobitoiminnalle.

Sekään ei olisi elämälle helppo ympäristö, sillä Venuksen pilvet koostuvat lähes kokonaan rikkihaposta. Mikrobit ovat toisaalta kyenneet selviämään äärimmäisissä olosuhteissa myös maapallolla.

Alkuperäinen havainto fosfiinin läsnäolosta tehtiin Havaijilla sijaitsevalla James Clark Macwell -teleskoopilla, ja havainto vahvistettiin sen jälkeen 45 teleskoopin massiivisella ALMA-järjestelmällä.

”Ajattelimme, että pystyisimme lähinnä sulkemaan pois epätodennäköiset vaihtoehdot, kuten elämää täynnä olevat pilvet. Kun havaitsimme fosfiinin, se oli shokki”, toteaa ryhmää johtanut Cardiffin yliopiston professori Jane Greaves tiedotteessa.

”Lopulta totesimme molempien observatorioiden havainneen saman asian – hyvin lievän valon absorption oikealla aallonpituudella vastaamaan fosfiinikaasua.”

 

Tutkimustulosten analysointiin osallistui Kioton Sangyo-yliopiston professori Hideo Sagawa, joka käytti omia mallinnuksiaan Venuksen ilmakehästä. Niiden perusteella fosfiini on todella läsnä, mutta pienissä määrissä – noin 20 molekyylinä miljardia kohden.

Määrä on kuitenkin niin suuri, ettei sille keksitty mitään muuta selitystä kuin mikrobien toiminta. Tutkijoiden keksimät luonnolliset fosfiinin lähteet riittivät vain kymmenestuhannesosaan havaitusta määrästä.

Havainnosta kertova tutkimusartikkeli ilmestyi arvostetussa Nature Astronomy -tiedejulkaisussa, jossa tutkijat eivät julista fosfiinia suoraksi todisteeksi elämästä, mutta kertovat elämän olevan ainoa etukäteen tunnettu tapa selittää kaasun läsnäolo.

”Fosfiinille ei ole tällä hetkellä tunnettuja ei-biologisia muodostumismenetelmiä Venuksen ilmakehässä, pilvissä tai planeetan pinnalla. Aine voi olla peräisin tuntemattomasta foto- tai geokemiasta tai elämän läsnäolosta”, artikkelissa pohditaan.

Tutkijat tekivät kaikkensa sulkeakseen pois mahdolliset luonnolliset selitykset, mutta varoittavat siitä, että Venuksen ilmakehän tutkimustieto on osin puutteellista. Esimerkiksi fosforista Venuksen ilmakehässä on tehty vain yksi aiempi tutkimus, joka perustuu Neuvostoliiton Vega 2 -luotaimen vuoden 1985 havaintoihin.

Seuraavana tutkijayhteisön askeleena on vahvistaa fosfiinin olemassaolo myös toisten tekemissä tutkimuksissa. Voi olla, että kyse on havaintovirheestä, joka on tehty jossain vaiheessa datan keräämistä tai sen analysointia.

Jos havainnot kuitenkin vahvistetaan, ne voivat kannustaa uuden luotaimen lähettämiseen planeetalle. Edellisestä onkin aikaa, sillä viimeksi Nasa lähetti luotaimen planeetalle vuonna 1989.