Lihansyönnin kasvu uhkaa ympäristöä – Kiinalainen syö lihaa kahdeksan kertaa enemmän kuin vielä 1980-luvulla

Kasvava lihansyönti käy kalliiksi ympäristölle ja ihmisten terveydelle, varoittavat tutkijat.

ilmastonmuutos
Teksti
Lassi Lapintie

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Maailmalla räjähdysmäisesti lisääntynyt lihankulutus on merkittävä uhka sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle, varoittavat laajan kansainvälisen selvityksen tehneet tutkijat.

Karjatalous on merkittävä ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja. Lisäksi lihantuotanto aiheuttaa lukuisia muita haittoja ympäristölle.

”Nyt käynnissä oleva kehityksen suunta on huolestuttava, ja jos lihankulutus jatkaa kasvamistaan, se muuttuu entistä pahemmaksi”, kertoo selvityksen tekemiseen osallistunut professori Tim Key The Guardian -sanomalehdelle. ”Huomattavien lihamäärien syönti on pahasta ympäristölle.”

Vauraissa teollisuusmaissa syödyn lihan määrä on joko vakiintunut tai laskenut viime vuosikymmeninä, mutta kehittyvissä talouksissa lihansyönnin määrä kasvaa hurjaa vauhtia.

Erityisen voimakasta lihansyönnin kasvu on ollut Itä-Aasiassa. Kiinassa lihankulutus on kahdeksankertaistunut sitten 1980-luvun alun. Maa on nyt määrällisesti maailman eniten lihaa kuluttava alue.

Asukasta kohden lihaa ei kuitenkaan Kiinassa syödä yhtä paljon kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Vuonna 2017 kiinalaiset söivät lihaa noin 50 kiloa vuodessa henkeä kohden, kertovat OECD-tilastot. Tästä noin 30 kiloa oli porsaanlihaa, jota kiinalaiset syövät G20-maiden kansalaisista eniten.

 

Kiina on ottanut tavoitteekseen vähentää kansalaisten lihansyöntiä puoleen nykyisestä. Maan terveysministeriön vuonna 2016 julkaiseman ohjeistuksen mukaan lihaa tulisi syödä vain 40–75 grammaa päivässä.

Uutistoimisto Reuters kertoi viime kesänä, että lihan kysyntä olisi kääntymässä laskuun Kiinan nuorten kaupunkilaisten keskuudessa.

Jos Kiinan asettama tavoite toteutuu, maan karjatalouden aiheuttamien kasvihuonekaasujen määrä voi laskea jopa miljardilla tonnilla vuodessa, tutkijat arvioivat.

Karjataloudesta syntyvä metaani on moninkertaisesti hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Lihankulutus on talouskasvusta huolimatta pysynyt ennallaan Intiassa, jossa lihansyönti on kulttuurisista syistä vähäistä ja huomattava osa kansasta on kasvissyöjiä.

YK ennustaa, että vuosisadan puoleenväliin mennessä lihankulutus kasvaa 76 prosenttia nykyisestä.

Kansainvälinen keskiarvo päivittäiselle lihankulutukselle on 122 grammaa, josta kaksi kolmannesta on porsasta ja kanaa. Viidesosa on naudanlihaa ja loput muita eläimiä, kuten lammasta ja vuohta.

YK ennustaa, että vuosisadan puoleenväliin mennessä lihankulutus kasvaa 76 prosenttia nykyisestä.

Se tietää kananlihan kulutuksen kaksinkertaistumista, 69 prosentin kasvua naudanlihan syöntiin ja 42 prosentin kasvua sianlihan kulutukseen. Suurin osa kulutuksen kasvusta nähdään ennusteiden mukaan kehittyvissä talouksissa.

Ilmastonmuutoksen ohella liiallista lihankulutusta pidetään ongelmana kansanterveydelle. Nykyisen tutkimustiedon valossa erityisesti punaisen lihan liiallinen syöminen liittyy useisiin terveysongelmiin ja tauteihin, selvityksen tehneet tutkijat muistuttavat.

Liiallisen lihansyönnin on useissa tutkimuksissa katsottu kasvattavan suolistosyövän riskiä. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on luokitellut punaisen lihan sekä pekonin ja makkaran tapaiset prosessoidut lihatuotteet syöpää aiheuttaviksi.

Laaja lihankulutuksen selvitys ilmestyi tiedejulkaisussa Science perjantaina 20. heinäkuuta.