Koronavirus saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä – taudin jälkivaikusten lista on kasvanut pitkäksi
Vaikka koronataudista selviäisikin hengissä, se voi jättää moneen potilaaseen jopa vuosia kestäviä vammoja.
Tartuntatautien vaarallisuus pelkistetään usein yksinkertaiseen vaihtoehtoon: paraneeko vai kuoleeko ihminen. Koronavirus on kuitenkin osoittanut, että ääripäiden välistä löytyy monia epämiellyttäviä vaihtoehtoja.
Moni koronapotilas joutuu varsinaisen taudin jäljiltä kärsimään lukuisista pitkän aikavälin oireista, ja viruksella saattaa pahimmillaan olla jopa elinikäisiä vaikutuksia.
Koska uusi koronavirus on ollut seuranamme vasta reilun vuoden, vankkaa tieteellistä tietoa kaikista pitkän aikavälin vaikutuksista ei ole vielä kertynyt. Uusi tutkimus esittää, että näihin voi lukeutua myös hedelmällisyyden laskeminen miehillä.
”Tehdyissä tutkimuksissa on dokumentoitu, että covid-19-tautia aiheuttava sars-cov-19-virus voi vaurioittaa miesten lisääntymiselimistöä sytokiinimyrskyn aiheuttaman tulehdusreaktiovaurion kautta”, kirjoitetaan Reproduction-tiedejulkaisun artikkelissa.
Sytokiinimyrsky on immuunijärjestelmän vaarallinen ylireaktio, jota on tavattu koronataudin vakavassa muodoissa.
Tutkijoiden mukaan joidenkin covid-19-taudista paranevien miespotilaiden siittiöiden dna:ssa on todettu vaurioita ja siemennesteen laadussa heikkenemistä. Vakaviin tulehdustauteihin voi liittyä tavallisestikin tilapäistä siittiötuotannon heikkenemistä.
Covid-19:n pitkän aikavälin vaikutukset hedelmällisyyteen ovat vielä avoin kysymys. Tutkijat suosittelevatkin, että koronavirustaudista toipuvat miespotilaat asetetaan seurantaan mahdollisten hedelmällisyyshoitojen tarpeen varalta.
Miesten mahdolliset hedelmällisyysongelmat ovat vain yksi lisäys pitkään listaan mahdollisia jälkitauteja ja oireita, joita maailmalla on todettu koronavirustaudista toipuvilla.
Vakavissa tapauksissa covid-19:n on todettu olevan koko elimistöä vastaan monella tapaa hyökkävä virustauti. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC listaa yleisimmiksi pitkän aikavälin jälkioireiksi väsymyksen, hengästymisen, yskän, nivelkivut ja rintakivut.
Harvinaisempia jälkioireita ovat iho-oireet ja pahimmassa tapauksessa elinvauriot. Joidenkin potilaiden kohdalla on todettu myös mielenterveyden oireilua sekä neurologisia häiriöitä, kuten muistiongelmia ja makuaistin heikkenemistä.
Yhdysvalloissa, joissa tautitapauksia on koko pandemian aikana kertynyt yli 26 miljoonaa, myös harvinaisemmista jälkioireista kärsiviä on kertynyt vino pino.
The New York Timesin tammikuun lopulla julkaisemassa laajassa artikkelissa pohdittiin ilmiötä, jossa koronavirustauti ei joidenkin potilaiden kohdalla koskaan pääty, tai ainakin siitä voi tulla vuosien pituinen vaiva.
Taudin jälkihoitoon erikoistuneessa Mount Sinain sairaalassa New Yorkissa on todettu, että monet pitkän aikavälin oireilusta kärsivät potilaat eivät alun perin sairastaneet vakavaa koronatautia. Monet näistä potilaista olivat perusterveitä nuoria aikuisia.
”Alun perin tätä myytiin virusinfektiona, joka vaikuttaa lähinnä vanhuksiin, ja siitä ei todellakaan ole kyse. Minulle ei tule mieleen mitään pahempaa oireyhtymää, joka tällä tavalla vaikuttaisi nuoriin ihmisiin”, kertoo lehdelle lääkäri Dayna McCarthy.
Lääketiede ymmärtää koronataudin pitkän aikavälin oireyhtymää yhä huonosti, ja siitä kärsiviin ihmisiin on jopa suhtauduttu vähättelevästi tai heidän oireitaan on pidetty psyykkisinä.
Monet potilaat ovatkin apua saadakseen perustaneet vertaistukiryhmiä ja hakeneet apua sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi Suomessa Facebookin Koronaviruksen saaneet ja oireilevat -ryhmässä on nykyisin noin 4 400 jäsentä.
Viime vuoden marraskuussa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Pertti Saloheimo varoitti kirjoituksessaan, ettei pitkän covidin hoitoa tule laiminlyödä, sillä se voi johtaa luottamuspulaan potilaiden ja lääkärien välille.
”Vaarana on, että ’pitkästä COVIDista’ tulee yksi uusi kiistanalainen oireyhtymä, jossa kansalaisaktiivisuus ja lääketiedeyhteisö asemoituvat toistensa vastapuoliksi”, Saloheimo kirjoitti.