Aamuvirkku sairastuu masennukseen harvemmin kuin yökyöpeli
Yli 32 000 ihmisen psykologinen tutkimus viittaa yhteyteen sisäisen kellon ja mielialahäiriöiden välillä.
Yleisesti uskotaan, että ihmiset jakautuvat luonnostaan aamuvirkkuihin ja iltavirkkuihin. Tieteessä on havaittu, että tällaisella erottelulla on pohjaa myös todellisuudessa.
Tutkijoiden käyttämä tekninen termi tälle ilmiölle on ihmisen kronotyyppi. Erilaisia unirytmitaipumuksia pidetään osittain geneettisistä syistä johtuvina.
Uudessa amerikkalaistutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millainen yhteys on luonnollisilla eroilla unirytmissä ja riskillä sairastua masennukseen.
Tutkimus on laajin koskaan tehty kronotyypin ja mielialahäiriöiden välisen yhteyden seurantatutkimus. Sen kohteena oli yli 32 000 sairaanhoitajana työskentelevää keski-ikäistä ja vanhempaa naista Yhdysvalloissa.
Tutkijat huomasivat, että ihmisen sisäisellä kellolla näyttää olevan lievä, mutta kiistatta havaittavissa oleva yhteys masennusriskiin.
”Tuloksemme näyttävät lievän yhteyden kronotyypin ja masennusriskin välillä”, kertoo johtava tutkija Céline Vetter Coloradon yliopistosta tiedotteessa.
Tulosten mukaan aamuvirkulla ihmisellä on pienempi riski sairastua masennukseen. Geneettinen taipumus masennukseen saattaa kulkea käsi kädessä iltavirkkuuden kanssa.
”Tämä voi liittyä päällekkäisyyteen geneettisissä poluissa, jotka liittyvät kronotyyppiin ja mielialaan”, Vetter sanoo.
Iltavirkkujen ja yökyöpelien suuremmasta masennusriskistä on raportoitu aiemmissakin tutkimuksissa. Coloradon yliopiston tutkimushankkeessa asiaa tutkittiin aiempaa pidemmällä aikavälillä.
Tutkimusaineisto hankittiin kyselylomakkeesta, jonka amerikkalaiset sairaanhoitajat täyttävät terveystarkastuksessa kahden vuoden välein. Seurattuja sairaanhoitajia oli 32 470 ja he olivat iältään keskimäärin 55-vuotiaita. Heitä seurattiin neljän vuoden ajan.
Naisista reilu kolmannes oli kuvaillut omaa kronotyyppiään aamuvirkuksi ja kymmenesosa iltavirkuksi. Yli puolet kertoi olevansa jotain siltä väliltä.
Tutkimus havaitsi, että aamuvirkuiksi itseään kuvaavilla riski sairastua masennukseen oli 12–27 prosenttia pienempi kuin muilla.
Iltavirkut olivat tutkimusaineistossa muita harvemmin naimisissa, tupakoivat useammin ja nukkuivat epäsäännöllisemmin.
Vaikka luontainen nukkumisrytmi onkin osittain geneettistä, tutkijoiden mukaan omaa terveyttään voi myös mahdollisesti parantaa kehittämällä unirytmiään aamupainotteiseksi.
”Voit vaikuttaa siihen, kuinka aikaisin heräät. Yritä nukkua tarpeeksi, liikkua, ulkoilla, himmentää valot yöllä ja saada mahdollisimman paljon päivänvaloa”, tutkija Vetter neuvoo.
Pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tutkimuksesta ei kannata tehdä, koska aineiston laadun vuoksi tutkimuskohteena olivat vain vanhemmat naiset yhdessä ammattiryhmässä.
Tutkimus ilmestyi Journal of Psychiatric Research -julkaisussa.