Uskontoa saa käsitellä myös satiirin keinoin
Terrori-isku ranskalaisen satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen järkytti eilen koko maailmaa. 12 ihmistä kuoli, 11 haavoittui iskussa.
Je suis Charlie – minä olen Charlie – lauseet täyttivät sosiaalisen median. Myös itse julkaisin eilen twitter-tililläni tuon lauseen. En siksi, että kuuluisin lehden tai sen toimituslinjan ihailijoihin, päinvastoin. Julkaisin sen siksi, että sananvapautta on puolustettava silloinkin, kun sen käyttäjien mielipiteet tai ilmaisutavat eroavat omistani.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi haastoi myös niitä poliitikkoja ja uskonnollisia johtajia, joita tai joiden arvoja satiirilehti on loukannut tai ivannut, tuomitsemaan sananvapauden loukkauksen. Niemen kehotus on oikeutettu ja tärkeä.
Juuri tästä syystä itsekin julkaisin tukilauseen. Olen julkisuudessakin puolustanut uskonnonvapautta, tuominnut uskonnonvapausrikkomukset ja vaatinut uskonnoille oikeutta näkyä julkisessa tilassa.
On selvää, että yhtä lailla puolustan sananvapautta. Perusoikeuksia molemmat. Sananvapautta on puolustettava silloinkin, kun sen käyttäjien mielipiteet eroavat omistani, silloinkin kuin näkemyksiäni käsitellään kriittisesti, satiirisesti ja jopa ivallisesti.
Charlie Hebdo -lehti edustaa pitkää ranskalaista satiiriperinnettä. Lehteä on luonnehdittu julkaisuksi, jolle mikään ei ole koskematonta. Se on viime vuosina käsitellyt satiirisesti erityisesti ääri-islamia ja julkaissut profeetta Muhammedin kuvia tavalla, jonka monet muslimit ovat kokeneet loukkaavaksi. Äskettäin lehti on käsitellyt satiirisesti myös Jeesuksen syntymätarinaa.
Suomessa tiedotusvälineiden päätoimittajilla on viisas linja. Ylen Atte Jääskeläinen, Helsingin Sanomien Kaius Niemi ja Aamulehden Jouko Jokinen ovat todenneet selkein sanoin, että juuri nyt pitää puolustaa sananvapautta.
Atte Jääskeläinen on todennut (HS 8.1.2015), että Yle ei kuitenkaan tietoisesti halua loukata tai käyttäytyä uhmakkaasti, mutta on julkaissut muun muassa Muhammed-pilakuvia tai vastaavia kun se on ollut journalistisesti perusteltua ja asian ymmärtämisen kannalta välttämätöntä.
En pidä uskonnon tai uskontojen pyhien arvojen tarkoituksellista loukkaamista hyvänä asiana. Selvää kuitenkin on, etteivät uskonnot voi olla kritiikin ulkopuolella.