Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uskonnonvapauden kapeaa tulkintaa

Blogit Rajalla 24.3.2014 15:51
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pitää tuoreessa kannanotossaan koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina.

Oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos Outi Kostamo on Kotimaa 24:n haastattelussa täsmentänyt kannanoton tarkoittavan sitä, että koulujumalanpalvelusten ja uskonnollisten aamuhartauksien lisäksi myös Suvivirren ja Enkeli taivaan –virren laulaminen pitäisi lopettaa koulujen yhteisissä juhlissa.

Tällä kannanotolla apulaisoikeuskansleri esittää tyystin toisenlaisen tulkinnan uskonnonvapaudesta kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se on katsonut, ettei yksittäinen virsi tai laulu tee koulun juhlasta uskonnonharjoitusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ne kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin.

Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta on ylin perustuslainmukaisuutta tulkitseva taho. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) onkin tuoreeltaan kommentoinut, ettei apulaisoikeuskanslerin kanta velvoita perustuslakivaliokuntaa ottamaan kysymystä uudelleen käsiteltäväksi.

Puumalaisen kannanotto on laillisuusvalvojan näkemys asiasta. Sen jälkeenkin arvovaltaisimmaksi kannaksi asiassa jää perustuslakivaliokunnan kanta.

Apulaisoikeuskansleri haluaa siivota koulusta pois myös esimerkiksi koulun jouluhartaudet ja vastaavat. Puumalainen näyttää päätyneen kantaansa painottamalla hyvin voimakkaasti ns. kielteistä uskonnonvapaustulkintaa (oikeus olla harjoittamatta uskontoa). Sivurooliin näyttää kannanotossa jääneen myönteinen uskonnonvapaustulkinta (oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa).

Sen sijaan että hän ehdottaisi mahdollisia täsmennyksiä ohjeisiin, ettei kenenkään tarvitsisi vastoin omaatuntoaan harjoittaa uskontoa koulussa, hän ehdottaa uskonnon poistamista koulusta.

Laki on laki, mutta aina on kyse myös siitä miten sitä tulkitaan. Niin nytkin. Puumalaisenkaan kannanotossa ei ole kyse ole objektiivisista juridista tosiseikoista, vaan hyvinkin arvolähtöisestä tulkinnasta. Kuvaavaa on esittelijäneuvos Kostamon sanoitus asiasta: ”Nykyisiä käytäntöjä perustellumpaa olisi, että niitä (toim. koulujumalanpalveluksia, suvivirsiä yms.) ei olisi… Nämä ovat sellaisia arvoasioita ja epämääräisiä käsitteitä niin kuin ratkaisussakin on todettu.”

Niin – nämä ovat sellaisia arvoasioita. Naulan kantaan sanottu! Nyt apulaisoikeuskansleri on tarkastellut asiaa painottaen yhtä arvosidonnaista näkökulmaa, negatiivista uskonnonvapauden tulkintaa. Aivan yhtä oikeutettu – ja perustuslakivaliokunnan kannan pohjalta perustellumpaa – olisi ollut päätyä positiivisen uskonnonvapauden mukaiseen tulkintaan.

Kysymys on siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme. Apulaisoikeuskansleri näyttää haluavan uskontoneutraalia yhteiskuntaa, jossa uskonto ei saisi näkyä julkisessa tilassa.  Tämä on nurinkurista monikulttuurisuusstrategiaa. Toimivaa monikulttuurista yhteiskuntaa ei saavuteta lakaisemalla uskontoa maton alle, vaan ”siedätyshoidon” kautta opettelemalla aitoa suvaitsevaisuutta.

Seuraa kirjoittajaa facebookissa ja twitterissä.

 

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.