Uskonnonvapauden kapeaa tulkintaa

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pitää tuoreessa kannanotossaan koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina.

Oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos Outi Kostamo on Kotimaa 24:n haastattelussa täsmentänyt kannanoton tarkoittavan sitä, että koulujumalanpalvelusten ja uskonnollisten aamuhartauksien lisäksi myös Suvivirren ja Enkeli taivaan –virren laulaminen pitäisi lopettaa koulujen yhteisissä juhlissa.

Tällä kannanotolla apulaisoikeuskansleri esittää tyystin toisenlaisen tulkinnan uskonnonvapaudesta kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se on katsonut, ettei yksittäinen virsi tai laulu tee koulun juhlasta uskonnonharjoitusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ne kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin.

Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta on ylin perustuslainmukaisuutta tulkitseva taho. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) onkin tuoreeltaan kommentoinut, ettei apulaisoikeuskanslerin kanta velvoita perustuslakivaliokuntaa ottamaan kysymystä uudelleen käsiteltäväksi.

Puumalaisen kannanotto on laillisuusvalvojan näkemys asiasta. Sen jälkeenkin arvovaltaisimmaksi kannaksi asiassa jää perustuslakivaliokunnan kanta.

Apulaisoikeuskansleri haluaa siivota koulusta pois myös esimerkiksi koulun jouluhartaudet ja vastaavat. Puumalainen näyttää päätyneen kantaansa painottamalla hyvin voimakkaasti ns. kielteistä uskonnonvapaustulkintaa (oikeus olla harjoittamatta uskontoa). Sivurooliin näyttää kannanotossa jääneen myönteinen uskonnonvapaustulkinta (oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa).

Sen sijaan että hän ehdottaisi mahdollisia täsmennyksiä ohjeisiin, ettei kenenkään tarvitsisi vastoin omaatuntoaan harjoittaa uskontoa koulussa, hän ehdottaa uskonnon poistamista koulusta.

Laki on laki, mutta aina on kyse myös siitä miten sitä tulkitaan. Niin nytkin. Puumalaisenkaan kannanotossa ei ole kyse ole objektiivisista juridista tosiseikoista, vaan hyvinkin arvolähtöisestä tulkinnasta. Kuvaavaa on esittelijäneuvos Kostamon sanoitus asiasta: ”Nykyisiä käytäntöjä perustellumpaa olisi, että niitä (toim. koulujumalanpalveluksia, suvivirsiä yms.) ei olisi… Nämä ovat sellaisia arvoasioita ja epämääräisiä käsitteitä niin kuin ratkaisussakin on todettu.”

Niin – nämä ovat sellaisia arvoasioita. Naulan kantaan sanottu! Nyt apulaisoikeuskansleri on tarkastellut asiaa painottaen yhtä arvosidonnaista näkökulmaa, negatiivista uskonnonvapauden tulkintaa. Aivan yhtä oikeutettu – ja perustuslakivaliokunnan kannan pohjalta perustellumpaa – olisi ollut päätyä positiivisen uskonnonvapauden mukaiseen tulkintaan.

Kysymys on siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme. Apulaisoikeuskansleri näyttää haluavan uskontoneutraalia yhteiskuntaa, jossa uskonto ei saisi näkyä julkisessa tilassa.  Tämä on nurinkurista monikulttuurisuusstrategiaa. Toimivaa monikulttuurista yhteiskuntaa ei saavuteta lakaisemalla uskontoa maton alle, vaan ”siedätyshoidon” kautta opettelemalla aitoa suvaitsevaisuutta.

Seuraa kirjoittajaa facebookissa ja twitterissä.