Ville Niinistö: ”Suomi voi joutua painostetuksi”
Vihreiden puheenjohtaja ihmettelee, ettei pääministeri Alexander Stubb näe Rosatom-yhteistyön uhkia.
Vihreät jätti hallituksen kuukausi sitten. Puolueen puheenjohtajasta Ville Niinistöstä on kehkeytynyt jo täysverinen oppositiopoliitikko. Hän tekee selväksi, ettei luota Alexander Stubbin (kok) hallituksen toimintakykyyn.
”Kokoomus ja Sdp keskittyvät enemmän omien kantojensa julkituomiseen kuin hallituksen tavoitteiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Esimerkiksi soidensuojeluohjelman keskeyttämisellä siirryttiin mediapeliin vastuunkannon sijaan.”
Kritiikki tuntuu epäaidolta, kun vihreät päätti yksimielisesti osallistua nelisen kuukautta sitten nimitettyyn hallitukseen.
”Ilahduin Stubbin tavasta organisoida hallitusneuvotteluja. Puheenjohtajien työskentely oli muutenkin aika hyvää. Se mahdollisti neuvottelutuloksen aikaansaamisen”, Niinistö puolustautuu.
Hän mieltyi myös valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) haluun edistää konkreettisia infrastruktuurihankkeita, kuten Helsingin ja Tampereen raideliikennerakentamista.
”Rinne esitti oikeita keinoja työllisyyden edistämiseksi. Niissä oli paljon yhteistä vihreiden tavoitteiden kanssa.”
Nykyhallitus jatkanee siihen saakka, kun huhtikuun vaalien jälkeen muodostetaan uusi hallitus.
Niinistö odottaa hallitukselta vielä merkittäviä tekoja.
”Kasvua pitää hakea työllisyysasteen nostamisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Julkista sektoria tulisi uudistaa niin, että se edistäisi myös elinkeinoelämän kasvua.”
Jyrki Kataisen (kok) ja Stubbin hallituksissa ministerinä toiminut mies myöntää, että ”rakenneuudistusten viivästyminen on aiheuttanut päänvaivaa koko vaalikauden ajan”. Muotoilun voi tulkita pieneksi itsekritiikiksi.
Vaikka Niinistö odottaa ratkaisuja, hän ei usko hallituksen niihin kykenevän.
”Puolueiden jännitteet ovat lisääntyneet. Uskoni hallituksen kykyyn olla tehokas toimeenpanohallitus on pienentynyt.”
Niinistö on tyytymätön etenkin Stubbiin. Hän pitää esimerkiksi opposition saamaa kutsua osallistua 15. lokakuuta järjestettyyn talousneuvoston kokoukseen pääministerin julkisuustemppuna.
”Ei syntynyt vaikutelmaa, että tavoitteena olisi ollut asioiden tehokas toteuttaminen, vaan tietynlaisen tempauksen tekeminen.”
Niinistön mielestä Stubb kavahtaa aitoa keskustelua.
”Esimerkiksi Natosta hän vaatii avointa keskustelua, mutta kun puhutaan Fennovoiman Rosatom-hankkeesta, hän leimaa kanssaan eri mieltä olevat russofoobikoiksi.”
Vihreät erosi hallituksesta 25. syyskuuta. Lähtöä perusteltiin sillä, että hallitus hyväksyi Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen. Ydinvoimaa vastustava puolue sai ratkaisulleen lisäpontta Rosatomin keskeisestä roolista.
Venäläisyhtiö olisi Fennovoiman suuromistaja ja voimalan laitetoimittaja. Europarlamentti on Ukraina-päätöslauselmassaan vedonnut, että EU-maat pidättäytyisivät energiahankkeista Venäjän kanssa.
Stubb esitti russofobiasyytöksen eduskunnassa 14. lokakuuta. Hän reagoi kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr) puheenvuoroon, jossa tämä korosti Rosatomin olevan suoraan presidentti Vladimir Putinin kontrollissa. Tynkkysen mukaan yhtiö ”vastaa Venäjän ydinasehuollosta ja vaalii sen geopoliittisia intressejä”.
”Se, mikä minua eniten häiritsee tässä keskustelussa, on tietty asenteellisuus ja jopa russofobia, joka ilmenee muutamissa puheenvuoroissa”, Stubb sivalsi.
Ville Niinistö puhuu rauhallisesti, mutta hänestä näkyy, että Stubbin syytös närkästyttää.
”Suurin riski sisältyy siihen, että meillä olisi useita miljardeja euroja suomalaisten kunnallisten energiayhtiöiden rahoja kiinni hankkeessa, jonka rakentaminen kestää 10–15 vuotta. Sidomme tavallaan kohtalomme noin pitkäksi ajaksi siihen, että Venäjän valtionjohto ja Rosatom ovat meille myönteisiä.”
Niinistö näkee uhan, että hanke antaa Kremlille mahdollisuuden painostaa Suomen politiikkaa mieleisekseen.
”Sille polulle ei pidä mennä. Vaarallinen asetelma tulee, jos Venäjällä syntyy mielikuva, että se saa täällä haluamiaan asioita läpi. Ei kannata ajaa itseään sellaiseen asemaan, että joutuu automaattisesti ottamaan huomioon toisen valtion kannat, vaikka ne eivät olisi arvojemme mukaisia.”
”Voimme joutua sellaiseen tilaan, jossa ei ole mukava olla. Minua hämmentää se, että pääministeri ei tätä tunnista, vaan leimaa geopoliittisen keskustelun russofobiaksi.”
Jos Stubbin käyttämä ”russofobia” närkästytti Niinistön, synnytti Niinistön lausuma ”suomettuminen” saman reaktion osassa Suomen poliittista eliittiä.
The Financial Times julkaisi 17. syyskuuta Niinistön haastattelun, jossa hän sanoi näkevänsä Fennovoima-hankkeessa ”suomettumisen henkeä”.
Ville Niinistön setä, presidentti Sauli Niinistö, ja pääministeri Stubb torjuivat puheet. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) mielestä ”Ville Niinistön ulostulo oli varmaan viimeaikaisista ulostuloista kaikkein pahin pohjanoteeraus”. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman syytti miestä ”vähemmän isänmaallisesta toiminnasta”.
Suomettuminen on Saksassa ja Itävallassa kylmän sodan aikana käyttöön otettu termi. Sillä tarkoitettiin presidentti Urho Kekkosen pyrkimystä toimia oma-aloitteisesti Neuvostoliiton etujen mukaisesti. Suomelle kiusallinen käsite levisi kautta maailman.
Niinistö loukkaantui, kun joissakin puheenvuoroissa epäiltiin, ettei hän 1976 syntyneenä tunne käyttämänsä sanan merkitystä. ”Jotkut pyrkivät sivuuttamaan keskustelun sisällön yrittämällä tehdä näkemyksen esittäjän tyhjäksi.”
Niinistö korostaa perehtyneensä 1970-luvun suomettumisilmiöön ollessaan väitöskirjan tekijänä ja poliittisen historian tutkijana ulkoministeriön historiahankkeessa.
”Osaan jonkin verran venäjää. Olen ollut Venäjällä aika paljon. Esimerkiksi pääministeri ei ole kauheasti ollut henkilökohtaisesti Venäjän kanssa tekemisissä.”
Hänestä Suomen on syytä pitää hyviä suhteita Venäjään. Ex-ympäristöministeri sanoo Suomella olleen Venäjän kanssa hyvää yhteistyötä esimerkiksi Itämeren suojelussa.
”Hyvät kauppasuhteet ovat tärkeitä, ja venäläiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Meidän pitää silti tunnistaa se suunta, jonne Venäjän oikeusvaltio, oligarkian rooli ja maan poliittinen johto ovat menossa. Sieltä voi tulla Suomeen epäsuorasti ilmiöitä, joiden kanssa pitää olla tarkkana.”
Oppositioloikkaa on epäilty vaalikikaksi. Keskelle Ukrainan-kriisiä osuneen suomalais-venäläisen energiahankkeen vastustaminen voi olla hyvä vaalitäky. MTV:n kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista luopuisi projektista Venäjä-kytköksen takia. Niin ajattelee moni ydinvoiman kannattajakin.
Ville Niinistö kiistää taktikoinnin: ”En minä tästä iloinen ole. Olen todella huolissani, jos Suomi valitsee tällaisen suunnan.”
Vihreät menetti viime eduskuntavaaleissa viisi paikkaa. Se on ensisijaisesti yliopistokaupunkien puolue. Kymmenestä kansanedustajasta kuusi on Helsingistä. Espoosta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta on kustakin yksi edustaja.
”Haluamme olla jatkossakin vahva uudistuspuolue siellä, missä olemme jo vahvoja. Pienillä paikkakunnilla on vihreitä niin vähän, että ihmisten on helppo uskoa meistä levitettäviä juttuja. Meitä on helppo lyödä väitteillä etäisyydestä tai ylimielisyydestä.”
”Jalkaudumme pienillä paikkakunnilla samoin kuin suurissa kaupungeissa. Olemme uudistaneet tapaa tehdä päätöksiä avoimiksi, ottaneet ihmiset mukaan.”
Niinistö uskoo puolueen saavan lisäedustajia ainakin uusista Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireistä.
Puheenjohtaja määrittää vihreät keskusta-vasemmistolaiseksi uudistuspuolueeksi, joka kykenee haastamaan kokoomuksen. Hänestä vasemmistoliitosta ei ole oikeiston vastavoimaksi.
”Vasemmistoliitto puhuu ympäristöarvoista, mutta me olemme aina olleet se puolue, joka tuo ratkaisut pöytään. Vasemmistoliitto on hyvä osoittamaan oikeistolaisen talouspolitiikan ongelmia, mutta sen ratkaisut ovat 1970-luvulta.”
”Vasemmistoliitto haluaa tehdä kaiken valtion kautta. Me uskomme, että markkinat, ihmiset, yksilöt voivat tehdä hyviä asioita. Valtion tulee luoda sellaisia järjestelmiä, että ne suosivat kestäviä eettisiä valintoja ja mahdollistavat oikeudenmukaisen tulonjaon, hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuksen.”
Vihreät pyrkii vaalienjälkeiseen hallitukseen. Tavoitteena on ”arvoliberaali” hallitus, joka ajaa oikeudenmukaista tulonjakoa, panostaa koulutukseen, työllistymiseen, uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan sekä edistää yrittäjyyttä.
Ville Niinistö sanoo pitävänsä keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tyylistä. ”Keskustalla on meitä lähellä olevia tavoitteita. Ympäristönsuojelussa on jännitteitä. Jos ne ratkaistaan, keskusta on kiinnostava kumppani.
Paljon riippuu siitä, miten Sipilä asemoituu vasemmisto–oikeisto-akselilla.”
”Alexander Stubbilta on tullut varsin oikeistolaisia, veronkevennyksiä ja julkisen sektorin supistamista puoltavia kannanottoja. Sdp:n keinot talouskasvun vauhdittamiseksi ovat vähän vanhanaikaisia. Sisältö kuitenkin ratkaisee yhteistyön edellytykset.”
”Teemme perussuomalaisten kanssa yhteistyötä kunnissa, mutta he ovat ihmisoikeus- ja maahanmuuttokysymyksissä kaukana meistä.”
Entä Nato?
”Nykyoloissa jäsenyyttä ei tule hakea. Oma uskottava puolustus sekä pohjoismainen yhteistyö ja EU-puolustus ovat ensisijaisia. Jos olosuhteet olennaisesti muuttuvat, mahdollisesta jäsenyydestä tulee järjestää kansanäänestys.”