Yhtiön suojiin
Geologian tutkimuskeskus haluaa oman osakeyhtiön kansainvälisiä riskihankkeita varten. Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, sanoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Noin vuosi sitten Suomeen alettiin kaikessa hiljaisuudessa perustaa jälleen uutta valtionyhtiötä. Oman yhtiönsä haluaa Geologian tutkimuskeskus (GTK), ja hanketta ajaa työ- ja elinkeinoministeriö.
GTK tekee tutkimusta, tuottaa asiantuntijapalveluita ja harjoittaa innovaatiotoimintaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Virasto kertoo tarvitsevansa yhtiön kansainvälisiä riskihankkeita varten. Tuleva yhtiö on ristitty GTK Internationaliksi, ja sitä on tarkoitus pääomittaa valtion budjetista puoli miljoonaa euroa.
Hallitus antoi lakiesityksen GTK-yhtiöstä eduskunnalle viime marraskuun alussa toiveenaan, että laki olisi tullut voimaan tammikuussa 2021. Esitys on kuitenkin yhä eduskunnan talousvaliokunnassa, joka on vaatinut asiassa lisäselvityksiä.
Lakiesitys itsessään on hyvin ympäripyöreä. Sen mukaan yhtiö hallinnoisi GTK:n toimialaan kuuluvia ja sen kansainvälisiin toimintoihin liittyviä kahdenvälisiä asiantuntijapalveluita.
Hankkeesta vastaava GTK:n johtaja Olli Breilin sanoo, että kansainvälinen kaupallinen toiminta koostuu lähinnä Maailmanpankin projekteista, kuten Afrikkaan viedyistä mineraalipolitiikkaan ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvistä palveluista sekä ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeista.
Viime vuosina GTK on kuitenkin alkanut saada muun muassa Afrikasta houkuttelevia ja riskialttiita ehdotuksia kahdenvälisistä hankkeista, joita Maailmanpankki ei rahoita. Ehdotuksia on tullut valtioista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
”On luontevaa, että valtiota ei suoraan kytketä tällaisiin hankkeisiin, vaan välissä olisi yhtiö, jonka kautta vältettäisiin riskejä.”
Onko riskien minimoiminen ainoa syy perustaa yhtiö?
”Kyllä se on se merkittävin syy”, Breilin sanoo.
Riskihankkeita olisi lähinnä Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja IVY-maissa. Breilinin mukaan yhtiö avaisi ovia suomalaisille viejille ja toisi välillisesti työtä ja verotuloja.
Mutta samaa vienninedistämistä GTK:n pitää lain mukaan tehdä virastonakin?
”Kyllä, mutta jos tulee GTK:ta kiinnostavia kohdemaita töiden ja sisältöjen osalta.”
Kansainvälisten hankkeiden vuosivolyymi on Breilinin mukaan 3–4 miljoonaa euroa. Siitä tulevalle yhtiölle siirtyisi noin 1,5 miljoonaa euroa.
Lakiesitys on saanut paikoin voimakastakin kritiikkiä valtioneuvoston kanslialta, valtiovarainministeriöltä, ulkoministeriöltä ja Valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV).
”Esityksen perustelut eivät täytä lainvalmistelun vaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden vaatimuksia”, totesi VTV lausunnossaan.
Ulkoministeriö puolestaan ilmoittaa edellyttävänsä, että hankkeessa huomioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, kansalliset intressit, muuttunut kansainvälinen tilanne ja Suomen potentiaali Kiinan rinnalla yhä kysytympien harvinaisten maametallien tuottajana.
Vain työ- ja elinkeinoministeriön alainen Business Finland kannatti lausunnossaan GTK:n yhtiöhanketta varauksetta.
Apulaisjohtaja Vesa Koivunen VTV:stä sanoo, että yhtiöittäminen siirtää valtion budjettivaltaa pois eduskunnalta ja että valtion perusyksiköitä ovat virastot, eivät osakeyhtiöt.
”Papereista ei selvinnyt, mistä yhtiö saa liikevaihtonsa, miten toiminta saadaan kannattavaksi ja miksi yhtiö on tarpeellinen. Se ei kuulostanut kovin vakuuttavalta.”
Perustelujen mukaan uusi yhtiö hoitaisi vientihankkeita, joihin rahoitusongelmien vuoksi liittyy vero- tai saamisriskejä. GTK:n mukaan se voi virastona joutua rajattoman korvausvelvollisuuden kohteeksi, mikäli hanke epäonnistuu. Osakeyhtiössä vastuu sen sijaan rajautuu sinne sijoitettuun pääomaan. Yhtiön voi hädässä jopa ajaa konkurssiin.
”Alaa tuntematta tämä herättää kysymyksen, kuinka suurista riskeistä oikein voi olla kysymys ja kuinka riskialtista GTK:n toiminta todellisuudessa on”, VTV:n Koivunen sanoo.
Hänen mielestään valtion pitäisi pääosin varautua riskeihin huolellisella hankehallinnalla, ei perustamalla yhtiöitä.
”On mahdoton ajatus, että yhtiössä voisi toimia ikään kuin löysemmin.”