Riita kaivosluvasta kaatoi Grönlannin hallituksen – ja varjostaa EU:n vihreän tulevaisuuden suunnitelmia

Päästäkseen eroon fosiilisista polttoaineista EU tarvitsee lisää harvinaisia maametalleja. Niitä löytyisi Grönlannin maaperästä.

Euroopan unioni
Teksti
Mika Horelli

Kiista kaivosluvasta on johtanut hallituksen kaatumiseen Grönlannissa. Kyse on kymmenen vuotta vireillä olleesta hankkeesta, jossa australialaisomisteinen Greenlands Minerals -yhtiö hakee toimilupaa uraani- ja maametallikaivoksen perustamiseen Etelä-Grönlantiin.

Hallituksen kaatoivat ennen kaikkea yhden hallituspuolueista, sosialidemokraattisen Siumutin sisäiset erimielisyydet kaivosluvan myöntämisestä. Uudet vaalit järjestetään 6. huhtikuuta.

Grönlanti on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue, jossa on ainoastaan 57 000 asukasta. Sen kaivoskiistoilla saattaa kuitenkin olla vaikutus koko Eurooppaan.

EU:n Green deal, kunnianhimoinen suunnitelma kasvihuonepäästöjen leikkaamiseksi perustuu teknologioihin, joiden rakentamiseen tarvitaan runsaasti harvinaisia maametalleja. Niille on kysyntää niin tuulivoimaloissa, aurinkokennoissa kuin sähköautoissakin, samoin kuin 5G-verkoissa.

Tällä hetkellä valtaosa EU-alueella käytettävistä maametalleista kaivetaan muualta, ennen kaikkea Kiinasta ja Afrikasta. Kiinan oma maametallien tarve on kuitenkin hurjassa kasvussa, eikä mineraaleja välttämättä riitä entiseen tapaan vientiin. Lisäksi Euroopassa huolettaa kaivostyöntekijöiden kohtelu.