Talousjournalisti muistuttaa: Kaikki tieto ei ole vieläkään verkossa
Tänään, 1. marraskuuta saatiin taas uusi puheenvuoro vilkkaaseen keskusteluun talousjournalismista. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT julkisti Helsingin yliopiston juhlavissa tiloissa kirjan Hyväuskoisuudesta kriittisyyteen – Talousjournalismi eilen, tänään ja huomenna. Kirjaa saa tilata TATista.
Kirjan ovat kirjoittaneet Kalle Heiskanen, Tapio Honkamaa ja Harri Vänskä. Heiskanen ja Honkamaa ovat entisiä taloustoimittajia. Ensin mainittu on nyt Pohjalaisen ja jälkimmäinen Länsi-Savon päätoimittaja.
Vänskä taas työskentelee Kauppalehden taloustoimittajana. Lisäksi hän toimii Taloustoimittajat ry:n puheenjohtajana.
Helve sai turpiinsa hirvijahdissa
Heiskanen käsittelee kirjassa talousjournalismin historiaa 1970-luvun alusta eurokriisiin. Hän on haastatellut useita taloustoimittajia, esimerkiksi eläkkeellä olevia veteraaneja Johannes Koromaa ja Lauri Helvettä. Edellinen oli Helsingin Sanomain taloustoimituksen esimies ennen siirtymistään Uuteen Suomeen ja sittemmin elinkeinoelämän järjestöjohtajaksi. Jälkimmäinen oli Koroman jälkeen Hesarin talousosaston pomo ja myöhemmin muun muassa Kauppalehden päätoimittaja.
Koroma arvostelee entisajan toimittajia muun muassa siitä, että he eivät osanneet arvioida idänkauppaa ja seurasivat suhdanteita huonosti.
Helve taas kertoo saaneensa kerran turpiinsa eräältä yritysjohtajalta hirvijahdin yhteydessä. Anekdootista ei käy ilmi, oliko aggression syy Helven kriittinen kirjoittelu.
”Olen ottanut normaalina, jos suomalainen mies joskus pillastuu”, Helve kuittaa tapauksen kirjan mukaan.
Yritysviestinnässä parantamisen varaa
Heiskasen haastateltavien nuorempaa polvea edustaa Teija Sutinen, joka on nykyisin Helsingin Sanomain politiikan toimittaja. Hänellä on kriittinen näkemys yritysten viestintäihmisistä, jotka eivät hänen mukaansa ymmärrä, ettei julkisuutta voi koskaan täysin kontrolloida.
”Etenkin viestintätoimistojen kanssa asioidessa törmäsi välillä uskomattomiin törppöihin. Oli siinä tietysti se hyväkin puoli, että sen jälkeen osasi antaa arvoa ammattitaitoisille viestintäihmisille”, hän sanoo kirjassa.
Perehtykää historiaan, kaivelkaa taustoja
Honkamaalla on toimittajille opetus: perehtykää historiaan, kaivelkaa taustoja, kun törmäätte outoihin tyyppeihin tai ilmiöihin.
Näin olisi kannattanut tehdä muutama vuosi sitten, kun julkisuuteen pompahti mies nimeltä Arto Merisalo.
Honkamaa muistelee vaiheitaan taloustoimittajana ja kertoo törmänneensä Merisaloon jo 1980-luvun puolivälissä. Merisalon ura julkkiksena alkoi nimittäin jo vuonna 1986, jolloin hän nosti kyseenalaisin vakuuksin Iisalmen Osuuspankista parin sadan miljoonan markan luotot.
Sittemmin hän sai rötöksistään kahden vuoden ja 10 kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Iisalmen Osuuspankki menetti holtittoman luotonantonsa takia yhteensä noin puoli miljardia markkaa.
Seuraavaksi Merisalo pulpahti Honkamaan tietoisuuteen vuonna 2008 vaalirahakuvioissa.
”Miten tämä liukasliikkeinen ja erinomainen esiintyjä sekä verkottuja oli uinut piireihin? Oliko niin, että poliittinen eliitti tiesi Merisalon menneisyyden ja oli pyyhkinyt vaalirahan toivossa kaiken villaisella?”, Honkamaa kysyy.
Tulosuutinenkin vaatii ammattitaitoa
Vänskä korostaa sitä, että jo pörssiyhtiön osavuosikatsauksen käsittely vaatii kovaa ammattitaitoa, vaikka kyseessä on periaatteessa yksinkertainen asia: paljonko yritys teki voittoa?
Hän korostaa sitä, että taloustoimittajien osaamisvaatimukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Talous on globaalia ja entistä monimutkaisempaa.
Vänskän lista vaikeista teemoista on pitkä: finanssikriisin selittäminen, Euroopan keskuspankin toiminnan ymmärtäminen ja tulkitseminen, yritysten bisneslogiikka, yrityskaupat, pörssien robottikauppa eli High Frequency Trading (HFT)…
Kiire uhkaa talousjournalismin laatua
Työtä vaikeuttaa Vänskän mukaan myös se, että yritykset tietoisesti vetäytyvät pörssin salassapitosääntöjen taakse ja pihtailevat tietojaan, vaikkei siihen olisikaan todellista syytä.
Kiire on Vänskän mielestä talousjournalismille laadun uhka. Hän toteaa, että pelkän tiedotteen varaan rakennettu juttu on usein arkipäivää.
Hän painottaa elävien lähteiden eli ihmisten tuntemisen tärkeyttä ja pitää valitettavana sitä, että taustoittavat tapaamiset ovat käyneet harvinaisiksi.
”Internet on muuttanut ja muuttaa vieläkin paljon toimittajan työtä, mutta sitä tosiasiaa se ei pysty muuttamaan, että kaikki tieto ei ole verkossa”, Vänskä kirjoittaa.
Lue myös:
- Kalle Isokallio talousjournalismista: Objektiivisuus on tärkeämpää kuin kriittisyys
- Talousjournalismin lyhyt historia: voittoja ja tappioita sekä uutissulku ”isänmaallisista syistä”
- Hyväuskoisuudesta kriittisyyteen” – tulossa kirja talousjournalismista