Idänkaupan loppu

Suomalaisten vientiyritysten pitää etsiä uudet markkinat, kun kauppa itänaapuriin loppuu. Tappiot ovat satoja miljoonia euroja. Myös fossiilisen energian osto Venäjältä voi loppua.

Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suomalaisyritysten reaktiot ovat olleet rajuja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

Parin viikon aikana kymmenet yritykset ovat tiedottaneet katkaisseensa vientinsä ja investointinsa Venäjälle tai vähintäänkin lopettaneensa kaupankäynnin venäläisillä tuotteilla. Muutamat yritykset ovat ilmoittaneet jättävänsä Venäjän markkinan kokonaan.

Joukossa on paljon suomalaisia tunnettuja yhtiöitä ja brändejä: Valio, Fazer, Vaisala, Kone, Kesko, SOK, Raisio, Ponsse, Nokian Renkaat, Stora Enso, Alko… Lista on kasvanut päivittäin.

Ulkomaisten yritysten reaktiot ovat olleet samankaltaisia, ja venäläinen kuluttaja on jo huomannut niiden vetäytymisen. Jatkossa esimerkiksi Mersun tai Volvon ostaminen on venäläisille vaikeampaa, samoin Applen Iphonen.

Venäjä-kauppaa käy yli 2 000 suomalaista yritystä. Näistä yrityksistä Euroopan unionin asettamat vientipakotteet vaikuttavat suoraan 500:aan.

Tulli pysäytti jo sodan ensimmäisellä viikolla satoja kuljetuksia rajalle. Määrät ovat huomattavasti suurempia kuin vuonna 2014, jolloin Venäjälle asetettiin ensimmäisiä pakotteita Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien seurauksena.

Uudet kovemmat talouspakotteet Venäjälle ovat kohdistuneet teknologiaan, koneisiin ja laitteisiin. Venäjän pankkien maksuliikennettä on estetty. Myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä varoja on jäädytetty ja takavarikoitu.

Sanktioiden seurauksena ruplan arvo suhteessa länsivaluuttoihin dollariin ja euroon on romahtanut.

Asiantuntijat arvioivat, että Venäjän talous ajautuu pakotteiden seurauksena taantumaan. Kärsijöinä ovat etenkin Venäjän kansalaiset, koska työttömyys kasvaa ja tuotteiden hinnat nousevat.

 

Suomen vienti Venäjälle oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 noin 4,4 miljardia euroa. Jos vienti loppuu tyystin, suomalaisten yritysten pitäisi etsiä ja löytää nämä rahat muualta.

Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, EU:n asettamat pakotteet leikkasivat Suomen viennistä Venäjälle noin 30 prosenttia. Suomi on vienyt itärajan taakse etenkin metsäalan ja kemian tuotteita sekä erinäisiä koneita. Niiden osuus on ollut puolet koko viennistä.

Tehtaiden, varastojen ja laitosten myyminen Venäjällä tarkoittaisi miljardien eurojen alaskirjauksia. Suomen Pankin arvion mukaan suomalaisyritysten investointien arvo Venäjälle on yhteensä ainakin 11 miljardia euroa.

Venäjällä toimii myös useita kuluttajille tuttuja yrityksiä, jotka valmistavat pääosin elintarvikkeita.

Näille yhtiöille päätös lähteä on kivulias. Esimerkiksi Fazer kertoi heti sodan alkupäivien aikana lopettavansa viennin Venäjälle. Samalla se kertoi jatkavansa leipomoidensa toimintaa Pietarissa ja Moskovassa kuten ennenkin.

Fazeriin kohdistui sosiaalisessa mediassa hyvin nopeasti pilkkaa ja boikottiuhkauksia alkoi sadella. Fazerin sininen oli hetkessä ”Putinin sininen”.

Sama kohtalo oli Olvilla. Sosiaalisessa mediassa ihmiset kertoivat huutomerkkien kera lopettavansa Olvin kaljojen ostamisen, jos yhtiö tekee kauppaa Putinin kaverimaassa Valko-Venäjällä.

Lauantaina 5. maaliskuuta Olvi tiedotti vetäytyvänsä Valko-Venäjältä. Päätös ei ollut helppo, sillä Olvin liikevoitosta noin neljännes tulee Valko-Venäjältä ja maahan on investoitu vuosien varrella 150 miljoonaa euroa. Työntekijöitäkin on yli 800.

Venäjältä päättivät lähteä lopulta myös Paulig ja Valio. Molemmat ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet maahan toimivat myynti- ja logistiikkaverkostot sekä tehtaat. Paulig on ollut Venäjän toiseksi suurin paahdetun kahvin toimittaja.

Valion voita on viety Venäjän keisarikuntaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1908. Valio perusti toimiston Pietariin vuonna 1994, mistä alkoi nykyaikaisen Valion toiminta maassa.

Yritysten reaktioista voi päätellä, että kuluttajien tuntemat huippubrändit kokevat kaikkein kovimman painostuksen poistua Venäjältä.

Vetäytymisellä on hintansa. Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän puoluevirkailija on ehdottanut Fazerin, Valion ja Pauligin Venäjän-toimintojen kansallistamista. Käytännössä yritysten omaisuus ryöstettäisiin valtion toimesta.

Vaikutukset ovat hurjia. Sodan seurauksena yhtiöiden liikevaihdoista häviää hetkessä satoja miljoonia euroja. Ei olisikaan suuri ihme, jos Venäjältä lähteneissä yhtiöissä käytäisiin kuluvan vuoden aikana muutosneuvotteluja myös Suomessa.

Made with Flourish

Teollisuusyhtiöt ovat päässeet julkisessa ryöpytyksessä hieman vähemmällä kuin kuluttajia lähellä olevat yhtiöt. Esimerkiksi suomalaiset pörssijätit Stora Enso, Kone, Wärtsilä ja Fortum ovat keskeyttäneet vientinsä ja investointinsa Venäjälle, mutta ne toimivat edelleen Venäjän markkinoilla. Yhtiöt työllistävät tuhansia venäläisiä, ja palkat sekä lakisääteiset velvollisuudet täytyy hoitaa myös itärajan takana.

Vaikein tilanne on valtion suuromistuksessa olevalla Fortumilla, joka omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kanssa Venäjällä 12 voimalaitosta. Investointien kirjanpitoarvo on peräti 5,5 miljardia euroa – ja viime vuonna Fortum teki Venäjällä 500 miljoonan euron tuloksen.

On mahdollista, että Putinin hallinto ottaa myös Fortumin voimalaitokset haltuunsa. Valtavat riskit näkyvät suoraan yhtiön osakkeen arvossa, josta hävisi sodan ensimmäisen kymmenen päivän aikana yli kaksikymmentä prosenttia. Fortumin riippakivenä on myös pieni osuus Fennovoima-projektista, joka näillä näkymin kaatuu. Venäläiset omistavat hankkeesta noin kolmanneksen.

Fortumin omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslialle ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd). Toistaiseksi valtio-omistaja on ollut hyvin hiljaa Fortumin tilanteesta.

Miten strategisesti tärkeä yhtiö voi toimia maassa, joka käy sotaa ja uhkaa koko maailman turvallisuutta?

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kaikkeen yhteistyöhön Suomen ja Venäjän välillä. Suomi noudattaa EU:n yhdessä sovittuja linjauksia yhteistyössään Venäjän kanssa”, omistajaohjausministeri Tuppurainen vastaa kirjallisesti.

”Tällä hetkellä tärkeintä on vaikuttaa sodan päättymiseen tukemalla Ukrainaa ja vaikuttamalla Venäjään muun muassa pakotteiden kautta.”

Sitten ministeri selostaa valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen ideaa ja osakeyhtiölain linjauksia. Vastuun Venäjän liiketoiminnoista ministeri siirtää Fortumin johdolle, kuten osakeyhtiölaki opastaa.

”Pörssinoteerattuna yhtiönä Fortumin johto ja hallitus ovat vastuussa yhtiön linjauksista ja kaikesta operaatioihin liittyvästä tiedotuksesta”, Tuppurainen toteaa.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on selittänyt julkisuudessa, että yhtiön pitää toimittaa sopimusten mukaan venäläisille sähköä ja lämpöä. Toimitusjohtajan mukaan toiminta jatkuu maassa voimalaitosten osalta ”normaalisti”.

Vetäytyminen Venäjältä ei ole kuitenkaan mahdotonta. Tästä esimerkkinä toimivat Pauligin, Valion ja kumppaneiden päätökset.

Tuppurainen ei ota kantaa Fortumin vetäytymiseen, mutta toteaa, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomi on tilanteessa, joka vaikuttaa ”laaja-alaisesti yhteistyömahdollisuuksiin”, kun tarkastellaan Suomen omistajapolitiikan suhdetta Venäjään.

 

Made with Flourish
Made with Flourish

Suomi on kytkeytynyt strategisten yhtiöidensä kautta vahvasti venäläiseen energiaan. Strategisia yhtiöitä ovat Fortumin lisäksi öljy-yhtiö Neste, kaasuyhtiö Gasum ja kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Ulkomaankaupan tilastojen mukaan Venäjä myi Suomeen viime vuonna öljyä ja öljytuotteita 3,5 miljardilla eurolla. Kaasua Suomi osti 800 miljoonalla eurolla, sähköä 560 miljoonalla ja kivihiiltäkin 129 miljoonalla eurolla.

Koko Venäjän tuonnista energian osuus on peräti 60 prosenttia. Pääministeri Sanna Marin (sd) on sanonut, että Suomi pyrkii Ukrainan sodan seurauksena irtautumaan venäläisestä energiasta niin pian kuin mahdollista.

Energiateollisuuden mukaan irtautuminen olisi mahdollista. Suomen energiaomavaraisuus on vahva ja vahvistuu entisestään kun Olkiluoto kolmonen aloittaa säännöllisen sähköntuotannon kesäkuussa 2022.

Neste jo ilmoitti pääosin luopuvansa venäläisen öljyn ostamisesta. Valtion kaasuyhtiön Gasumin noin 700 miljoonan euron Venäjän-kauppa voidaan korvata muualta ostettavalla kaasulla. Näin ei ole toistaiseksi tehty, sillä kaasu ei kuulu edelleenkään EU:n talouspakotteiden piiriin.

Putinin sotakassa perustuu täysin fossiilisen energian myyntiin ja pullistuu päivittäin jopa satoja miljoonia euroja kaasun ja öljyn myymisellä. Tilanne ei ole etenkään Saksan kannalta mairitteleva. Maa on sitonut itsensä venäläiseen energiaan ja ajanut samalla alas ydinvoimatuotantonsa. Jo nyt energian hinta on kivunnut niin korkealle, että poliitikot saavat kuulla siitä päivittäin.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz onkin vastustanut laajoja pakotteita venäläiselle maakaasulle ja öljylle. Toisaalta Putin on uhkaillut sulkevansa kaasuhanat Eurooppaan, jos pakotteet laajenisivat öljykauppaan.

Jos eurooppalaiset poliitikot pääsisivät yhteisymmärrykseen venäläisen kaasun ostamisen lopettamisesta, joutuisi Eurooppa väliaikaisesti polttamaan yhä enemmän myös kivihiiltä ja ”vihreä siirtymä” ottaisi ainakin hetkellisesti takapakkia.

Myös Suomessa energiakysymykset ovat käyneet kierroksilla sodan edetessä. Muun muassa turpeen käytön lisäämistä on vaadittu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ja Energiateollisuuden esityksissä.

Turpeella voitaisiin korvata Venäjältä tuotua energiapuuta, ja turve olisi enemmän kuin tärkeää Suomen huoltovarmuuden kannalta. Ongelma on kuitenkin se, että useat turvealan yrittäjät ovat jo ehtineet romuttamaan valtionavustuksilla tuotantolaitteistonsa. Turpeen tuottajien lukumäärä on myös vähentynyt poliittisten linjausten seurauksena.

 

Venäjän aloittama sota vaikuttaa voimakkaasti myös matkailuun. Ennen koronaa Suomessa yöpyi yli 800 000 venäläistä vuodessa. Koronan takia määrä romahti 40 000:een.

Venäläiset ovat olleet tärkeitä etenkin Itä-Suomen kunnille ja Helsingille. Myös Lapissa muutamat hiihtokeskukset ovat hyötyneet joulusesongin pidentymisestä tammikuulle venäläisen joulun ja uudenvuoden vuoksi.

 

Matkailualan ahdinkoa lisää Putinin päätös sulkea Venäjän ilmatila. Sulku haittaa Finnairin lentoja Aasiaan, ja yhtiö onkin aloittanut jälleen mittavat lomautukset. Kiinalaisia turisteja tuskin nähdään Suomessa tulevana kesänä.

Jatkossa matkailijat on houkuteltava Suomeen jo valmiiksi kovan kilpailun markkina-alueilta Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Sota on sekoittanut koko maailmantaloutta ja poliittinen paine eri alojen tukemiselle kasvaa etenkin Suomessa ja muualla Euroopassa. Muun muassa kalliista energiasta kärsivät kuluttajat vaativat lisää polttoaine- ja energiatukia. Raakaöljyn hinta on kivunnut jo 125 dollariin tynnyriltä ja sähkö kallistuu päivä päivältä. Poliitikot Euroopassa ovat kuitenkin olleet lähes yhtä mieltä Putinin hyökkäyksen seurauksista. Sodalla on hintansa, ja se on maksettava.

Made with Flourish

Lähteet: Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Matkailu- ja ravintola-ala Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.