Saudi-Arabiassakin konsultoinut valtion GTK halusi oman yhtiön riskihankkeille – eduskunta ja ministeri löivät kapuloita rattaisiin
SK uutisoi viime vuonna GTK:n osallistumisesta poliittisesti arkaluonteisiin ja salaisiin uraanihankkeisiin Saudi-Arabiassa.
Saudi-Arabian salatuissa ja arkaluontoisissa uraanihankkeissa mukana ollut Geologian tutkimuskeskus (GTK) jää ainakin toistaiseksi vaille kaipaamaansa omaa osakeyhtiötä.
GTK halusi, että sille perustetaan GTK International -valtionyhtiö, jonka suojissa virasto voisi hoitaa riskialttiit Afrikan, Lähi-idän, IVY-maiden ja Aasian bisneshankkeensa.
Työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa valmisteltu hallituksen lakiesitys yhtiöhankkeesta on kuitenkin elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla vedetty pois eduskunnasta.
Eduskunta sai joulukuun 2021 puolivälissä valtioneuvoston kanslialta kirjelmän, jonka mukaan marraskuussa 2020 annettu lakiesitys GTK-valtionyhtiöstä peruutetaan. Samalla uuden valtionyhtiön pääomittamiseen suunniteltu puolen miljoonan euron rahapotti poistettiin tämän vuoden lisätalousarviosta.
Suomen Kuvalehti kertoi GTK:n yhtiöhankkeesta keväällä 2021. SK tutki ja uutisoi myös GTK:n ja muiden valtiollisten toimijoiden poliittisesti arkaluonteisista ja salaisista uraaninkartoitushankkeista Saudi-Arabiassa.
Marraskuussa SK kertoi viraston vetämistä kaivosalan EU-hankkeista, jotka ovat herättäneet Euroopassa runsaasti kritiikkiä.
On melko poikkeuksellista, että hallitus vetää oman esityksensä kesken eduskuntakäsittelyn pois.
Työ- ja elinkeinoministeriö perustelee GTK-lain jäädyttämistä 9. joulukuuta päivätyssä muistiossa.
”Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on tullut esiin näkökulmia ja huomioita, joihin vastaaminen vaatii enemmän aikaa kuin käsittelyprosessissa on mahdollista”, todetaan hallitusneuvos Tuula Maneliuksen laatimassa muistiossa.
Muistion mukaan GTK-osakeyhtiön tarve ei ole kuitenkaan poistunut. GTK-yhtiötä alettiin edistää lähes kaksi vuotta sitten. Miksi siitä yhtäkkiä luovuttiin?
”Meillä on tarvetta sekä ministeriön että GTK:n puolesta jatkaa suunnittelua ja täydentää liiketoimintasuunnitelmaa ja siihen liittyviä laskelmia. Varsinainen tarve lainsäädäntömuutokselle ei ole poistunut, mutta nyt otetaan aikalisä”, selvittää ministeriön teollisuusneuvos Sampsa Nissinen.
Nissisen mukaan lakiesityksen pois vetäminen tapahtui GTK:n ja ministeriön yhteisen keskustelun pohjalta.
”Eduskuntakäsittelyssä tuli toiveita täsmentää liiketoimintasuunnitelmaa ja siihen liittyviä laskelmia. Asia halutaan valmistella huolellisesti, ja se vaatii aikaa, joten päädyttiin tällaiseen ratkaisuun.”
Eduskunnan talousvaliokunta ehti käsitellä asiaa. Se ei tyytynyt GTK:n hankkeesta antamaan tietoon, vaan vaati lisäselvityksiä. Oliko lakiesitys siis suomeksi sanottuna huonosti valmisteltu?
”No, en ehkä tuota kommentoi, mutta täydennyksiä kuitenkin tarvittiin. Jälkikäteen voi tietysti sanoa, että valmistelua olisi voinut tehdä pidemmälle, ennen kuin asia viedään hallituksen esityksenä eteenpäin.”
GTK:n pääjohtajaksi valittiin viime huhtikuussa keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), joka aloitti tehtävässään kesäkuussa.
Tiilikaisen mukaan yhtiön piti vähentää viraston riskejä hankkeissa, joita GTK tekee osana kansainvälisiä konsortioita.
”Yhtiö ei ole GTK:n toiminnan kannalta mitenkään kriittinen. Meillä on varmasti 20 maassa kansainvälistä toimintaa ja tutkimusyhteistyötä paljon laajemminkin. Olemassa olevia hankkeita jatketaan, ja uusia suunnitellaan”, hän sanoo.
Tiilikainen kävi itsekin viime kesänä kesällä talousvaliokunnan kuultavana.
”Eduskuntakäsittelyssä nousi hyviä ja relevantteja huomioita.”
Valiokunta halusi esimerkiksi tarkennuksia liiketoimintasuunnitelmaan ja pohti sitä, mikä olisi oikea yhtiömuoto.
Oliko hanke huonosti valmisteltu?
”En sanoisi, että huonosti valmisteltu, mutta asiaa voi katsoa laveamminkin. Nyt se oli tehty lähinnä riskin madaltamisen näkökulmasta”, Tiilikainen sanoo.
Virasto esitti syksyllä 2020 eduskunnalle yhtiöhankkeensa tueksi varsin niukan liiketoimintasuunnitelman.
Sen mukaan GTK International olisi hoitanut suoria kahdenvälisiä vientitoimeksiantoja, joihin liittyy erityisesti saamisiin ja veroihin liittyviä riskejä. Suunnitelman mukaan GTK Internationalin liikevaihto olisi vuonna 2022 ollut noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja voittoa yhtiö olisi tuottanut reilut 44 000 euroa.
Yhtiön harteille olisi tullut siten noin puolet kaikista GTK:n myymistä kansainvälisistä asiantuntijapalveluista.
GTK tunnusti liiketoimintasuunnitelmassaan, että useita käytännön asioita kuten perustamissopimuksen laadinta sekä GTK:n ja yhtiön välisen suhteen määrittely olivat tekemättä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ihmetteli yhtiöhanketta lausunnossaan. Sen mukaan riskienhallinnan pitäisi toteutua jo hankkeiden suunnittelussa ja niihin osallistumista harkittaessa, eikä riskienhallinnan pitäisi olla riippuvainen siitä, toimitaanko virasto- vai yhtiömuodossa.
”Alaa tuntematta tämä herättää kysymyksen, kuinka suurista riskeistä oikein voi olla kysymys ja kuinka riskialtista GTK:n toiminta todellisuudessa on”, kommentoi VTV:n apulaisjohtaja Vesa Koivunen SK:lle.
Virasto ei ottanut liiketoimintasuunnitelmassaan mitään kantaa mahdollisiin poliittisiin riskeihin.
Ulkoministeriö totesi lausunnossaan syyskuussa 2020, että GTK-yhtiöhankkeessa on huomioitava muuttunut kansainvälinen tilanne ja Suomen kansainväliset intressit:
”Tutkimuskeskuksen kansainvälisestä toiminnasta vastaavan osakeyhtiön toiminnassa tulee varmistaa, että sen kansainvälisissä tutkimushankkeissa, innovaatiotoiminnassa ja asiantuntijapalveluissa on huomioitu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset ja kansalliset intressit.”
Kun Tiilikainen oli ympäristöministerinä 2015, hän valtuutti silloisen elinkeinoministerin Olli Rehnin (kesk) allekirjoittamaan Saudi-Arabian kanssa valtiosopimuksen rauhanomaisesta ydinenergiayhteistyöstä vuonna 2015.
Suomi oli ensimmäinen Euratomin eli Euroopan atomienergiayhteisön piirissä oleva maa, joka allekirjoitti ydinyhteistyösopimuksesta diktatuurina tunnetun Saudi-Arabian kanssa.
GTK:n ohella muutkin Suomen viranomaiset ja valtionyhtiöt olivat jo ennen valtiosopimuksen solmimista osallistuneet ahkerasti Saudi-Arabian ydinohjelman kehittämiseen.
Voiko GTK jatkossakin tehdä yhteistyötä Saudi-Arabian kaltaisten diktatuurien kanssa?
”GTK tietysti toimii Suomen ulkopoliittisten linjausten mukaisesti. Ei meillä voi olla itsenäistä ulkopolitiikkaa tai linjauksia. Jokainen hanke arvioidaan tapauskohtaisesti”, Tiilikainen sanoo.
Onko GTK:lla ollut jälkikäteen ajatellen hankkeita, joihin sen ei olisi kannattanut lähteä mukaan?
”En lähde aiempia päätöksiä arvioimaan. GTK:n toiminta kestää läpivalaisun.”