Veikkaus koettelee yhä lain rajoja

Peliyhtiö on luvannut siistiä toimintaansa, mutta asiakirjat osoittavat, että sopimaton markkinointi on jatkunut. Yhtiötä on jälleen pitänyt uhata sakoilla.

arpajaislaki
Teksti
Mikko Niemelä

Valtion rahapeliyhtiö Veikkaus on ollut muutaman vuoden ajan julkisessa ja poliittisessa pyörityksessä kyseenalaisen markkinointinsa takia. Poliittisen paineen alla uusi arpajaislaki on edennyt usean vuoden valmistelun jälkeen eduskuntaan, ja sen toivotaan hillitsevän peliongelmia.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus haluaa muun muassa tehostaa arpajaislain vastaisen markkinoinnin valvontaa. Lain myötä Poliisihallitus voisi esittää markkinaoikeudelle hallinnollista seuraamusmaksua arpajaislain vastaisesta markkinoinnista.

Uusi linjaus on ymmärrettävä, sillä Poliisihallitus on joutunut jo useita vuosia muistuttamaan Veikkausta arpajaislain noudattamisesta. Veikkausta on uhattu useita kertoja sakoilla, mutta tästä huolimatta markkinointirikkomukset ovat jatkuneet.

Kiivaimman mainoskohun aikana elokuussa 2019 Veikkaus laittoi osan mainonnastaan tauolle. Tuolloin Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski myönsi yhtiön tehneen virheitä markkinoinnissaan. Veikkaus päätyi teettämään ulkopuolisen arvion markkinointinsa ongelmista.

Yhtiön viesti oli, että markkinoinnin ylilyönnit loppuvat, jotta Veikkauksen ”toiminta olisi hyväksyttävää”.

 

Lupauksista ja kohuista huolimatta Veikkaus ei ole noudattanut arpajaislakia vaan viranomainen on joutunut huomauttamaan valtionyhtiötä useaan otteeseen.

Suomen Kuvalehti pyysi Poliisihallitukselta viranomaisen ja Veikkauksen valvontaan liittyviä asiakirjoja, jotka koskevat markkinointikäytäntöjä. Tietopyyntö koski vuoden 2021 asiakirjoja, eli aikaa, jolloin markkinoinnin olisi yhtiön johdon mukaan pitänyt olla ”hyväksyttävää”.

Poliisihallituksen asiakirjoista käy ilmi, että Veikkaus on muun muassa lähettänyt tiedotteita ja viestejä pelaajille, jotka ovat asettaneet itselleen pelikiellon Veikkauksen peleihin. Viesteissä on ollut jopa suoria linkityksiä peliyhtiön sovelluksiin ja pelaamisen mahdollistaville verkkosivuille.

Yleensä itselleen pelikiellon asettavat ihmiset kärsivät vakavista peliongelmista, jotka voivat aiheuttaa taloudellisten ongelmien lisäksi sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

Poliisihallitus muistutti lausunnossaan Veikkausta arpajaislain noudattamisesta, niin kuin se on tehnyt jo useiden vuosien ajan. Poliisihallitus ilmoitti myös harkitsevansa Veikkaukselle markkinointikieltoa ja uhkasakkoa.

Poliisihallituksen lausunnoista käy ilmi muitakin arpajaislain vastaisia markkinointitekoja.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden, Hevosurheilun ja Ravinetin verkkosivuilla julkaistuissa ravivihjeissä on ollut linkkejä, jotka ovat vanhentuessaan vieneet Veikkauksen peliin, jota arpajaislain mukaan ei saa markkinoida lainkaan.

Veikkaus oli myös tehnyt videomainoksen, jossa kolme emojia liikkuu rinnakkain. Poliisihallitus piti selvänä, että mainosta katsottaessa katsojan mielenkiinto kohdistuu siihen, mihin ilmeeseen liikkuvat emojit pysähtyvät. Liikkuvat emojit tuovat mieleen hedelmäpelit, joita ei arpajaislain mukaan saa markkinoida.

 

Poliisihallituksen lausunnot herättävät kysymyksen, miksi Veikkaus edelleen rikkoo sääntöjä ja testaa markkinoinnin laillisuutta.

Veikkauksen lakimies Jarkko K. Mikkola korostaa yhtiön kirjallisessa vastauksessa, ettei Veikkaus ole rikkonut arpajaislakia vaan hakenut “lain tulkinnoille” tarkennuksia.

Mikkola on aiemmin työskennellyt Poliisihallituksen arpajaishallinnossa ryhmäpäällikkönä. Aiemmassa työssään hän on antanut Veikkaukselle useita huomautuksia arpajaislain tulkintatavoista.

Suomen Kuvalehti kysyi ilmi tulleista ja tavaksi muodostuneista markkinointiepäselvyyksistä myös Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajalta Jukka Gustafssonilta (sd). Gustafssonille lähetettiin myös Poliisihallituksen lausunto, jossa Veikkauksen markkinointitapoja tuotiin esille.

Gustafsson kertoi, ettei hän halua kommentoida asiaa millään tavoin. Gustafssonin mukaan hän on tehnyt ”ihan helvetisti” töitä uuden arpajaislain eteen.

 

Tutkija Jani Selin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tuntee Veikkauksen ja Poliisihallituksen kissa ja hiiri -leikin markkinointiasioissa.

Markkinointia koskevat pykälät ovat vuoden 2010 arpajaislaista. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevaan uuteen arpajaislakiin esitetään täsmennyksiä myös markkinoinnin osalta.

”Pyrkimys uudessa laissa on ymmärtääkseni korjata havaittuja tulkintaerimielisyyksiä Poliisihallituksen ja Veikkauksen välillä”, Selin sanoo.

Uuden arpajaislakiesityksen mukaan muun muassa pakollinen tunnistautuminen tulisi vaiheittain käyttöön kaikessa pelaamisessa.

Lakiesityksen merkittävimpänä kohtana voi pitää sitä, ettei pelikoneita poistettaisi kokonaan kaupoista ja liiketiloista. Hallintovaliokunnan lausunnon mukaan uusi laki kuitenkin mahdollistaisi sen, että raha-automaatteja ei pidettäisi näkyvillä julkisilla paikoilla. Miten tämä käytännössä toteutetaan, on vielä epäselvää.

Tutkimusten mukaan juuri pelikoneet aiheuttavat koukuttavuutensa takia paljon pelihaittoja.

THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 2019 ongelman vakavin muoto, todennäköinen rahapeliriippuvuus, oli noin 52 000 suomalaisella.