Perussuomalaiset katosi kymmenistä valtuustoista – ”katastrofin” syy uhkaa menestystä myös eduskuntavaaleissa, tutkija sanoo
Perussuomalaiset selittivät murskatappiota välivaaleja karttavilla kannattajilla. Puolue menetti asemiaan myös useilla alueilla, joilla se on aiemmin ollut vahvoilla.
7
MIN
Keskeinen syy perussuomalaisten romahdukseen alue- ja kuntavaaleissa oli puolueen kenttätyön epäonnistuminen, sanoo eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Jokisipilä on perehtynyt perussuomalaisiin ja kirjoittanut kirjan Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran puheenjohtajavuosista. Hän luonnehtii puolueen vaalitulosta ”katastrofiksi”.
Perussuomalaisten kannatus romahti sunnuntain kuntavaaleissa. Puolue sai 7,6 prosenttia äänistä ja jäi äänimäärällä mitattuna kuudenneksi. Pudotusta neljän vuoden takaisesta tuli 6,8 prosenttiyksikköä, eli valtiovarainministeripuolueen kannatus lähes puolittui.
Jokisipilä näkee, että edellisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kenttätyö heijastui puolueen vaalitulokseen vuonna 2021.
”Halla-aho kiersi puheenjohtajana aktiivisesti kuntia, mihin oppositiojohtajalla on enemmän aikaa kuin ministerillä”, tutkija sanoo Suomen Kuvalehdelle.
Tuolloin puolue jäi odotuksista, mutta se teki silti historiansa parhaan tuloksen kuntavaaleissa. Jokisipilän mukaan tulos oli merkittävä askel kohti ”oikean suuren puolueen asemaa”. Sillä hän viittaa pysyvään kykyyn haastaa Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan asemia myös kuntapuolueena.
”Nyt sitten mentiin aivan toiseen suuntaan, eikä palattu edes keskiryhmäksi, vaan jäätiin senkin alapuolelle.”
Tuore tulos oli puolueen huonoin vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn jälkeen.
Perussuomalaisten romahdus kuntavaaleissa näkyy paitsi puolueen valtakunnallisessa tuloksessa myös yksittäisissä kunnanvaltuustoissa, kertoo Suomen Kuvalehden selvitys.
SK kävi läpi, mitkä ovat kunkin kunnan kolme suurinta puoluetta ja vertasi tietoja viime vaalien tulokseen. Mitalisijojen tarkastelu kertoo puolueiden kuntakohtaisesta kannatuksesta pelkkiä ykkössijoja laajemmin.
Edellisissä kuntavaaleissa perussuomalaiset voitti vain kuusi kuntaa, mutta se oli toiseksi suurin 58 kunnassa ja kolmanneksi suurin 111 kunnassa. Yhteensä mitalisijoja siis kertyi 175 kappaletta, mikä oli samaa luokkaa kuin kokoomuksella ja Sdp:llä, jotka keräsivät valtakunnallisesti enemmän ääniä.
Tänä keväänä perussuomalaiset oli kärkikolmikossa enää 58 kunnassa. Luku siis putosi kolmasosaan aiemmasta. Suurin puolue ei ole enää yhdessäkään kunnassa.
Perussuomalaiset menetti asemiaan sellaisissakin paikoissa, joissa sen yleiskannatus on ollut vahvaa. Suurista kaupungeista se putosi kärkikolmikon ulkopuolelle Vantaalla, Oulussa, Porissa ja Kouvolassa. Kehyskunnissa puolue heikkeni muun muassa Vihdissä, Nokialla ja Liedossa.
Perussuomalaiset putosi kärkikolmikosta myös Jämsässä, Oulaisissa, Raahessa, Salossa ja Varkaudessa. Ne ovat viisi kahdeksasta paikkakunnasta, joilta hallitus päätti joulun alla sulkea sairaalan yöpäivystyksen. Kolmessa muussa sairaalakaupungissa puolue ei kuulunut kärkikolmikkoon alun perinkään.
Vaalit voittanut Sdp ylsi kärkikolmikkoon 220 kunnassa. Myös kokoomus paransi vaaleissa hieman kannatustaan, ja se on kolmen suurimman puolueen joukossa 205 kunnassa.
Eniten mitalisijoja keräsi jälleen keskusta, yhteensä 239 kappaletta. Puolueen tulos perustuu pienten kuntien hallintaan, eikä se saanut juurikaan uusia mitalisijoja haltuunsa. Keskustan kannatus parani 1,6 prosenttiyksikköä.
Suomessa on kymmeniä kuntia, joiden valtuustosta perussuomalaiset putosi kokonaan sunnuntain vaaleissa. Puolue ei saanut ainuttakaan edustajaa 40 kunnanvaltuustoon, joihin se oli saanut vähintään yhden valtuutetun neljä vuotta sitten.
Kyse on ennen kaikkea pienistä tai pienehköistä paikkakunnista, joissa puolueella oli aiemmin ollut vain yksittäisiä valtuutettuja. Raasepori, Loviisa, Karkkila ja Kristiinankaupunki ovat suurimmat kaupungit, joissa ei ole jatkossa ollenkaan perussuomalaisten edustajia.
Perussuomalaiset putosi mitalisijoilta
SK laski, kuinka monessa kunnassa puolue on kolmen suurimman joukossa. Vertailu tehtiin vuoden 2021 vaalitulokseen.
Perussuomalaisten johto vähättelee eduskuntavaalien välissä kyntämistä. Professori Markku Jokisipilä huomauttaa, että nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra pohjusti tulevaa tappiota toistelemalla, etteivät alue- ja kuntavaalit kiinnosta puolueen kannattajia.
Tutkija ihmettelee tappiomielialaa. Hänen mukaansa eduskuntavaalien välissä rämpimisestä voi tulla perussuomalaisille ”eksistentiaalinen ongelma”. Jos puolue häviää jatkuvasti kenttätyössä kilpailijoille, se lähtee eduskuntavaaleihin haavoittuvaisesta asemasta.
”Perussuomalaiset ovat ottaneet kaikki isot vaalituloksensa oppositioasemasta, haastamalla kulloisenkin hallituksen politiikkaa värikkäällä tyylillään.”
Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa sitä mahdollisuutta ei ole. Asetelma povaa perussuomalaisille vaaleista haastavia. Jokisipilä arvioi, että se alkaa näkyä puolueen eduskuntaryhmässä.
”Aika moni kansanedustaja laskeskelee, että jos tässä ei nyt saada jotain aika nopeaa ja rajua korjausliikettä aikaiseksi, niin omat työt päättyvät silloin 2027. Silloin on tilaus erilaisille profiilin nostoille.”
Puolue otti vaalitappion vastaan valvojaisissa Helsingin Pikku-Finlandiassa. Samaan aikaan pääministeripuolue kokoomuksen kuntavaalikannatus oli vakaa. Se jopa koheni hieman.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti pääministeripuolueen hyvää tulosta merkkinä kokoomuksen äänestäjien suhteesta puolueeseen.
”Kokoomus on hyvin suuressa määrin identiteettipuolue”, Halla-aho sanoi Suomen Kuvalehdelle.
Hän tarkensi tarkoittavansa, että kokoomus on vahva osa sen äänestäjien identiteettiä. Halla-aho arvioi tämän johtavan siihen, että ”sillä mitä kokoomus tekee hallituksessa tai on tekemättä, on aika vähän vaikutusta puolueen kannatukseen.”
Perussuomalaisten kannattajapohjan ex-puoluejohtaja arvioi paljon haavoittuvaisemmaksi. Hänen mukaansa enemmistö puolueen kannattajista on tullut muiden puolueiden riveistä.
”He ovat usein pettyneitä johonkin kysymykseen politiikassa ja he toivovat nopeaa ratkaisua siihen kysymykseen. Tällaisten ihmisten kynnys jättää äänestämättä tai vaihtaa puoluetta on matalampi kuin sellaisella ihmisellä, joka on koko ikänsä äänestänyt tiettyä puoluetta”, Halla-aho sanoo.
Hänestä kannattajaprofiilien ero on keskeinen selitys perussuomalaisten ja kokoomuksen vaalitulosten erolle.
”Tiesimme jo hallitukseen lähtiessämme, ettei kokoomus kärsi hallituksessa tekemistämme päätöksistä samalla tavalla kuin me”, Halla-aho sanoi.
Osaltaan tulokset olivat odotettuja. Puolueen kuntavaalien ehdokasmäärä oli kaikkiaan kolmanneksen pienempi kuin edellisvaaleissa. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokasmäärät laskivat, mutta pudotus oli suurin perussuomalaisilla.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää kuvaili vaalivalvojaisissa ehdokashankintaa poikkeuksellisen haasteelliseksi.
”Ehkä jopa tämä maailman tilanne tällä hetkellä tekee sen, että ihmisillä on aika paljon muita asioita mietittävänä. Ja myös tiedetään, että kunta- ja aluepolitiikassa on haastavat ajat tulossa”, Vuorenpää sanoi.
Pohjimmiltaan puolueet kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Vuorenpäästä uusien aktiivien houkutteleminen on muuttunut jatkuvasti vaikeammaksi.
”Uskon, että tämä on ihan yleinen ongelma, mutta näissä vaaleissa se nyt sattui sitten osumaan meihin kaikkein pahiten”, puoluesihteeri arvioi.
Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen ripitti puoluetta heti vaalien jälkeen julkaisemassaan blogikirjoituksessa kenttätyön laiminlyömisestä.
Hän kirjoitti, että ehdokashankinnan pitää toimia ”pitkällä juoksulla ja koko ajan”. Hänen mukaansa täysien listojen kerääminen tulee aloittaa kaksi vuotta ennen vaaleja, jotta ”listoille ei tarvitse ottaa ketä tahansa hinnalla millä hyvänsä”.
Luukkanen toimi perussuomalaisten puoluesihteerinä yhden kauden. Hän hävisi jatkokauden Vuorenpäälle selvin lukemin elokuussa 2023. Vuorenpään ja muun puoluejohdon luottamustehtävät ovat katkolla kesän puoluekokouksessa.
Oikaisu 15.4.2025 klo 12.03: Korjattu tieto kokoomuksen kärkisijojen määrästä. Jutussa kerrottiin aiemmin, että puolue olisi ollut kolmen suurimman joukossa 145 kunnassa. Oikea luku on 205.