Verkkovaalit
Vaalivoittajat ratkaistaan suurissa kunnissa ja internetissä. Sdp ja perussuomalaiset tähtäävät ykköspaikalle. Kokoomus, keskusta ja vihreät yrittävät välttää takaiskut.
Kuntavaalien alkuerät päättyvät tiistaina 9. maaliskuuta, joka on ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä.
Jokaiselle puolueelle on erittäin tärkeää, että niillä olisi ehdokkaita mahdollisimman paljon mahdollisimman monessa kunnassa.
Neljä suurinta puoluetta, sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta kilpailevat siitä, kuka saa eniten ehdokkaita. Haaste on kova, koska ehdokashankinta on vaikeampaa kuin 2017.
Valmisteluita on varjostanut epävarmuus siitä, siirtyvätkö koko vaalit koronan takia.
Asetelma huhtikuun 18. päivän vaaleihin on selvä. Vuoden 2017 vaaleissa 8,8 prosenttiin jäänyt perussuomalaiset uhkaa muita. Jussi Halla-ahon joukoille on veikattu yli 15 prosentin kannatusta, jonka se ottaisi lähinnä keskustalta ja kokoomukselta. Paikallisvaaleista huolimatta perussuomalaiset uhoaa hallituksen kaatamisella.
Perussuomalaisten vakavin kilpailija on suurin eduskuntapuolue Sdp, joka yrittää kiilata kuntien ykköseksi. Kaksikko on keikkunut kuukausia kannatuskyselyiden kärjessä.
Petteri Orpon johtama kokoomus on puolustuskannalla. Puolue voi menettää suurimman kuntapuolueen paikkansa ja liukua kolmanneksi. Sekaannus Helsingin pormestariehdokkaan ympärillä on hankaloittanut tilannetta entisestään.
Puheenjohtaja Annika Saarikon keskustan näkymät ovat synkeät. Puolueen ehdokasmäärä on vaarassa pudota jyrkästi. Edellisellä kerralla keskusta sai 17,5 prosenttia äänistä ja eniten valtuutettuja. Tuoreimmissa kannatusmittauksissa suosio pysynyt sitkeästi 11 prosentin tuntumassa.
Vihreiden yritys nousta koko maan kuntapuolueeksi voi jäädä toteutumatta. Suosio on ollut selvästi edellisen vaalituloksen alapuolella. Vasemmistoliitolta, ruotsalaiselta kansanpuolueelta ja kristillisdemokraateilta odotetaan tavanomaista tulosta.
Puoluetoimistoissa on tutkittu hartaasti mielipidemittausten tausta-aineistoja. Niiden merkitystä tosin vähentää se, että kyselyissä on useimmiten mitattu puolueiden suosiota eduskuntavaaleissa.
Kuntakohtainen ehdokasasettelu on ensiarvoisen tärkeää. Perussuomalaisten ja vihreiden valtakunnallista vaalimenestystä voi heikentää se, että ehdokasasettelu ei ole riittävän monipuolinen ja alueellisesti kattava.
Vaalitaistelu käydään neljässä eri sarjassa. Sdp, kokoomus ja vihreät kamppailevat herruudesta suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Niissä annettiin viime vaaleissa miljoona ääntä.
Alle 100 000 asukkaan kaupungeissa vahvoilla ovat Sdp, kokoomus ja perussuomalaiset. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa kärkikamppailussa on mukana myös keskusta. Taajamissa ja maaseutumaisilla alueilla suosituimpia ovat keskusta, perussuomalaiset ja Sdp.
Soinista on jäljellä vain muovikassiin painettu iskulause: Sitä saa mitä tilaa.
Toimistorakennuksessa Espoon Mankkaalla on autiota. Lähes tyhjä viisikerroksinen rakennus on pimeä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Espoon perussuomalaisten puheenjohtaja Paavo Määttä ja varapuheenjohtaja Cia Grönberg valmistavat paikallistoimistoa ”perusiltaan”. Kuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.
Tarjolla on vaaliohjeiden lisäksi kakkua, torttua, makeisia ja juomia. Hyllyillä ja seinillä on vaalikrääsää, julisteita ja kansanedustaja Mika Niikon kirjoja.
Espoo on entisen puoluejohtajan Timo Soinin kotikunta. Hänestä johtajana on jäljellä vain muovikassiin painettu iskulause: Sitä saa mitä tilaa.
Määttä on ikiaikainen persu, joka on vuodesta 1972 äänestänyt perussuomalaisia tai maaseudun puoluetta. Hän on varma, että perussuomalaiset jättää Espoossa täyden listan, 112 ehdokasta.
Tilaisuudessa on tarkoitus kerätä ehdokasilmoituksia ja järjestää koulutusta. Määtällä on jo kasassa riittävä määrä lupauksia, joten puolueella on mahdollisuus jalostaa ehdokasjoukkoaan.
Helmikuun pikkupakkasesta alkaa valua ihmisiä sisätiloihin. Väki on miesvaltaista ja tukevasti keski-ikäistä. Useimmat ovat töissä, opiskelijoista ja vanhuksista ei ole ylitarjontaa perussuomalaisten listoille.
Tunnelma on totinen ja varautunut. Kokoushuoneessa tulijat esittäytyvät ja tutustuvat toisiinsa. Harva tohtii tarttua pöydän antimiin.
Vaaliriehasta ei ole tietoakaan. Osa on ollut mukana vasta lyhyen aikaa, ja ehdokkuus on uusi kokemus.
Kaikki on suunniteltu huolellisesti. Koronarajoitusten vuoksi Grönberg jakaa tulijat useisiin huoneisiin.
Jokaisessa toimistokopissa päivystää someosaaja, joka neuvoo ehdokkaille, kuinka vaalikamppailua käydään verkossa. Ensin kuitenkin täytetään ehdokasilmoitus, ja vasta poliitikoksi vihkimisen jälkeen opas antaa käsiohjausta toiminnasta Twitterissä, Facebookissa ja omien kotisivujen kokoamisessa.
Politiikkaa puhutaan vähän. Määttä kuitenkin kertoo puolueen suunnitelmista, vaalien aikatauluista ja neuvoo, missä pitää mainostaa ja miten vaalikoneiden kysymyksiin tulee vastata. Puolue hoitaa ehdokasesitteet jokaiseen kuntaan, kaikkein pienimpiin ilmaisjakelulehtiin euroja ei kannata tärvätä, vaalikoneissa tulisi välttää jyrkimpiä vastauksia.
Perussuomalaiset kehuvat itseään parhaaksi katupuolueeksi, jonka nakkikioskit houkuttelevat ihmisiä. Nyt sellaisista ei voi ilmoitella. Määttä opastaa joukkojaan: kadulla pitää mennä itse vaalikarjan kylkeen.
Soinista huolimatta Espoo on ollut perussuomalaisille normaali kunta. Vuonna 2017 puolue menestyi siellä hieman paremmin kuin keskimäärin koko maassa. Kannatusosuus oli 9,8 prosenttia. Valtuutettuja tuli seitsemän, joista neljä loikkasi muutama kuukausi vaalien jälkeen sinisiin ja muihin puolueisiin.
Määtän mukaan tavoitteena on 15 valtuutettua. Se voisi merkitä nousua sosiaalidemokraattien ohi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Minimitavoite on kymmenen paikkaa.
Vaaliteemat ovat tuttua tekstiä.
”Espoo ylös, velat alas”, Määttä sanoo.
”Yksi tärkeimmistä on poistaa vetovoimatekijät. Ne houkuttelevat tänne porukkaa, joka ei elätä itse itseään vaan elää muiden kustannuksella. Meiltä lähtee hyviä veronmaksajia kehyskuntiin, Vihtiin, Kirkkonummelle ja Nurmijärvelle.”
Säästökohteet eivät yllätä. Puolueen mielestä Espoo jakaa liikaa rahaa asumis- ja kotouttamispalveluihin.
”Espoon Asunnoissa on suora ohituskaista. Asukkaista kolmanneksella on maahanmuuttajatausta. Kantasuomalaiset ovat siellä jonossa vuosia eivätkä saa asuntoa. Nämä pääsevät ohi heittämällä”, Määttä väittää.
Espoossa suurimmat vastustajat ovat kokoomus ja vihreät. Määttä kuitenkin soittaa Halla-ahon nuoteista, koska nyt pitää kaataa hallitus.
”Kaikki puolueet. Olemme lähes kaikkien kanssa eri mieltä nykyisestä kehityksestä. Maakunnissa vastustaja oli neljä vuotta sitten keskusta, ja on myös nyt.”
Arja Hietala on hiljattain eläköitynyt äidinkielen opettaja. Hänellä on kaksi teemaa.
”En pääse valtuustoon. Jos pääsisin, opetus- ja sivistystoimi kiinnostaisi. Koululuokkiin työrauha”, Hietala sanoo.
Toinen silmätikku on maahanmuuttajat.
”En ole rasisti, mutta maahanmuuttajien pitäisi mennä töihin. Jokaisen on ansaittava itse leipänsä. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei Afrikasta it-osaajia saa.”
Diplomi-insinööri Veli Viitala on poikkeus. Häntä riepovat Espoon asiat.
”Yhdyskuntarakeen tiivistäminen, täydennysrakentaminen. Sama ideologia kaikkialla, 15 minuutin kaupunki on humpuukia.”
Sosiaalidemokraattien, perussuomalaisten ja kokoomuksen valtakunnallinen järjestys ratkaistaan käytännössä 15:ssä tai jopa vain kymmenessä suurimmassa kunnassa. Espoon lisäksi joukkoon kuuluu Lahti.
Lahden 90 000 neliön Sibeliustalossa valot ovat päällä, mutta rakennuksessa on lähes yhtä tyhjää kuin Espoossa. Aulan parvella on alkamassa sosiaalidemokraattien kaupunkikiertueen tilaisuus.
Sdp:ssa tiedetään kaupunkien merkitys. Demarikiertue ohittaa kymmenestä suurimmasta vain Porin.
Kaupunkipoliittinen koordinaattori Tiina Isotalus järjestelee joukkoja. Paikalla ovat vain esiintyjät ja tekniikan henkilöt.
Tilaisuus lähetetään sosiaalisessa mediassa. Satojen tai jopa tuhansien ihmisten vaalikokoukset ovat kutistuneet verkkolähetyksiksi. Niitä suorana seuraa Isotaluksen mukaan korkeintaan muutama sata ihmistä, usein vähemmän.
Sosiaalidemokraattista ilosanomaa esitetään kolmessa osassa. Tilaisuuden avaa Lahden demareiden kärki. Ministeri Ville Skinnari ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén hehkuttavat Lahden nimitystä Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Kaupungin toinen demarikansanedustaja Mika Kari ei ole mukana.
Paikallispamppujen jälkeen lähetyksessä vierailee puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Aiemmin tallennetussa viestissä Marin kehuu Lahtea ja kannustaa ihmisiä ehdokkaiksi.
Sdp on Lahden valtapuolue, mutta kokoomus hengittää niskaan. Perussuomalaiset yrittää nousta vihreiden ohi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Marinin kannustus on tarpeen, koska perussuomalaisten suosio on häirinnyt muiden puolueiden ehdokashankintaa.
Sibeliustalossa kolmannessa kohtauksessa ääneen pääsee joukko ehdokkaita, jotka suositusten mukaan odottelevat vuoroaan kaukana kameroista.
”Sitoutumattomia on enemmän, ja perussuomalaisia on enemmän. Luulen, että tämä koskee koko Suomea. Lahdessa meiltä on siirtynyt muutama vihreisiin ja perussuomalaisiin. Aktiivi-ihmisten määrä on rajallinen. Meillä on ehdokkaita enemmän kuin pystymme ottamaan”, vaalipäällikkö Heikki Moilanen sanoo.
Jetta Laaksoa harmittaa perussuomalaisten tavoite tehdä kuntavaaleista hallitusvaalit.
”Kunnissa päätetään kuntalaisten asioista. Heillä on enemmän ehdokkaita, mutta heidän kannattajansa eivät käy äänestämässä. Lahdessa heillä on yksi kansanedustaja (Rami Lehto), joka kerää suuren äänipotin.”
Eerik Mantereen mielestä perussuomalaiset on oikeassa. Vaaleissa on kaksi kuplaa.
”Polarisoitumista on tapahtunut. Se esitetään asetelmana perussuomalaiset vastaan muut. Niin se on. Suomessa on yksi puolue, joka ei piittaa ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta. He kuvittelevat, että heillä on totuus ja muut ovat kuplassa”, Mantere sanoo.
Hanne Savolainen yrittää tasoitella särmiä. Sdp:n ja perussuomalaisten ero ole niin suuri kuin yleisesti otaksutaan.
”Sekä sosiaalidemokraatit että perussuomalaiset haluavat maahanmuuttajien työllistyvän. Sdp:n asenne on rakentavampi.”
Perussuomalaisten lisäksi Sdp:stä saattaa karata äänestäjiä vihreisiin. Lahdessa vihreät on Sdp:n hyvä kumppani.
”Lahdessa meillä on hyvä yhteistyö. Helsingissä vihreät on paljon enemmän oikealla”, Moilanen sanoo.
Laakso on samaa mieltä.
”Lahdessa vihreät lasketaan vasemmistoon.”
Marin on 2000-luvun vasemmistolaisin ja vihrein Sdp:n puheenjohtaja. Puolueen nuoriin ehdokkaisiin kuuluva Kimi Uosukainen puolustaa Sdp:n uutta ilmettä.
”Onko palattu aikaan, jolloin perustettiin ympäristöministeriö ja nimitettiin ensimmäinen ympäristöministeri (Sdp:n Matti Ahde). Onko Sdp liian vihreä, tästä puhuttiin 2011 eduskuntavaalien alla. Kannattajakunta on muuttunut, mutta se ei ole olennaisin kysymys.”
Kimmo Grönlund: ”Maria Ohisalo vetää jopa demareista vasemmalta ohi.”
Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jotka harvoin vaikuttavat merkittävästi hallituksen toimintaan. Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund on perussuomalaisten linjalla: tällä kertaa kuntavaaleilla on merkitystä myös valtakunnanpolitiikassa. Syitä on useita.
”Marin johtaa ensimmäistä hallitustaan, Sdp on suosituin puolue, Halla-ahon heittämä haaste hallitukselle ja keskustalle, jolla on myös uusi puheenjohtaja. Sitten on kokoomuksen tilanne. Vaaleissa on paljon elementtejä, joilla on valtakunnallista merkitystä.”
Perussuomalaisten noususta huolimatta politiikan painopisteen siirto ei välttämättä heikennä vasemmistoa. Grönlundin mielestä vihreistä on tullut vasemmistopuolue.
”Sdp on ollut suosituin puolue, ja vihreät on entistä selkeämmin vasemmistopuolue. Kun otamme vihreät mukaan, vasemmiston kannatus on yli 40 prosenttia.”
Mikäli suuria muutoksia tulee, siirtymät tapahtuvat porvarikentällä.
”Ehkä arvokonservatiiviseen suuntaan, koska talouspolitiikassa perussuomalaiset eivät ole niin oikealla. Perussuomalaisista on tullut pysyvä suuri voima Suomeen. Heillä on noin viidennes äänestäjistä. Puolueen vahvuus on tasainen kannatus koko maassa, mutta en usko, että perussuomalaisista tulee kuntavaaleissa suurin puolue.”
Keskustan vaalitappiosta huolimatta vihreä säilyisi kuntakartan päävärinä, koska keskusta on pienten kuntien valtias. Noin 80 kunnassa puolueella on valtuustossa yksinkertainen enemmistö.
”Se voi olla uhattuna. Keskustan tilanne on surkea, mutta sen häviämistä kartalta on ennustettu aiemminkin. Yllättävän pitkään keskusta on pysynyt suurena puolueena.
Kokoomuksen asema ei ole Grönlundin mukaan yhtä tukala kuin keskustan.
”Perussuomalaiset on hankalampi keskustalle kuin kokoomukselle. Kokoomuksella on selkeä urbaani ja koulutettu kannattajakunta. Uskon, että kokoomus tekee paremman tuloksen kuin 2019 eduskuntavaaleissa, jolloin se sai 18,2 prosenttia äänistä.”
Vihreistä saattaa tulla kokoomuksen ja Orpon pelastaja. Grönlund selittää väitettään vihreiden siirtymisellä vasemmalle.
”Se on kokoomuksen onni. Vihreiden politiikka muistuttaa vasemmistoliittoa, ja kannattajaprofiilit ovat lähellä toisiaan. Se tarkoittaa sitä, että vihreisiin ei ole tullut porvarillisesti ajattelevia äänestäjiä.”
Jos Grönlundin arvio on oikea, vihreillä voi tulla vaikeuksia suurissa kaupungeissa, joissa se kilpailee kokoomuksen kanssa.
”Maria Ohisalo vetää jopa demareista vasemmalta ohi. Haluaako vihreät kasvaa laajaksi yleispuolueeksi vai olla ideologisesti puhdas? Nyt heillä on melko selkeä vasemmistolainen painotus.”
Sdp:n kantava voima on Marinin kansansuosio, vaikka politiikan sisältö on Grönlundin mukaan jäänyt hämäräksi.
”Mitä tämä hallitus ajaa? Työ on ollut lähinnä koronatoimia. Puolueessa on tyytymättömyyttä Marinin johtamiseen. Sillä ei varmaan ole vaikutusta kuntavaaleissa, mutta eduskuntavaaleissa pitää olla linja. Nyt he ovat aika kaukana Paavo Lipposen ajan Sdp:sta.”
Halla-aho ei ole kertonut, mikä olisi seuraava askel, jos hallitus sattuisi keikahtamaan kuntavaalien vuoksi.
”Halla-aho ei ole siinä aloitteentekijä. Marin voisi yrittää uudelleen hallituksen kokoamista tai presidentti voisi hajottaa eduskunnan. Halla-aho voi tulla pääministeriksi vaalien kautta. Pidän hyvin mahdoollisena, että 2023 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset on suurin puolue”, Grönlund sanoo.
Suomen Kuvalehden politiikan toimitus analysoi kuntavaalien tapahtumia ja puheenaiheita kevään aikana Vaalitarkkailija-blogissa.
Vapahtaja-Vartiainen sai kokoomuksen paniikin laukeamaan, mutta tie pormestariuteen on kaikkea muuta kuin auki